Säävuosi 2014: Poikkeuksellista lämpöä ja suuria vaihteluita

Kulunut säävuosi on tarjonnut draamaa ja suuria vaihteluita. Pian selviää, kuinka lämmin vuosi 2014 on ollut kokonaisuudessaan, mutta viitteitä on siitä, että se olisi jälleen yksi mittaushistoriamme lämpimimmistä. Tätä lämpimämpää on alustavasti ollut vuosina 1938, 1989, 2011 ja 2000. Euroopan laajuisesti vuodesta 2014 on hyvin todennäköisesti tulossa mittaushistorian lämpimin. NOOA ja WMO ovat arvioineet, että kulunut vuosi olisi ennätyslämmin myös maailmanlaajuisesti.

Mitä tästä vuodesta jäi sitten kokonaisuutena mieleen? Ainakin eteläsuomalaisen näkökulmasta mieleenpainuvaa oli lähes poikkeuksellisen lauha talvi. Terminen kevät (vuorokauden keskilämpötila kohoaa pysyvästi nollan yläpuolelle) alkoi maan etelä- ja lounaisosassa jopa lähes kaksi kuukautta etuajassa jo 7.-8. helmikuuta ja näin ollen kevät olikin tänä vuonna paikoin harvinaisen pitkä, kun taas vastaavasti terminen talvi kesti esimerkiksi Helsingissä vain vajaan kuukauden. Hyvin lauhan alkukevään jälkeen toki koettiin kylmempiäkin päiviä, mutta toukokuun puolivälin jälkeen 30 asteen helteet saapuivat kertajysäyksellä. Toukokuun 19. päivä iskostui allekirjoittaneen mieleen poikkeuksellisine helteineen ja kovine ukkosineen. Ankean alkukesän ja paikoin jopa lumisen juhannusviikon jälkeen helteet saapuivat jäädäkseen. Syksyä puolestaan vietettiin varsin vaihtelevissa ja äärevissä säissä – talvi ja syksy vuorottelivat moneen otteeseen. Myrksyt jäivät vuonna 2014 poikkeukellisen vähäisiksi: tähän päivään mennessä myrskypäiviä on ollut vain seitsemän, mikä on vähiten ainakin 20 vuoteen.

Tammikuu

Vuoden 2014 starttasi selvästi kaksijakoinen tammikuu: kuun alkupuolisko oli varsin lauha ja lumeton, mutta kuun puolivälissä talvinen sää valtasi koko maan ja terminen talvi pääsi alkamaan etelässäkin 11. päivä. Keskisessä Suomessa lumitilanne oli paikoin poikkeuksellinen: lunta oli laajalti alle 10 cm, kun normaalisti hanki on lähes puolimetrinen. Sitä vastoin Käsivarren Lapissa lunta oli runsaasti: ajoittain Kilpisjärvellä lunta oli yli metrin verran.

Kuva 1: Tammikuu alkoi lumettomana ja lauhana Etelä- ja Keski-Suomessa (kuva Jyväskylästä).

Kuva 1: Tammikuu alkoi lumettomana ja lauhana Etelä- ja Keski-Suomessa (kuva Jyväskylästä).

Tammikuun ylin lämpötila oli +6,7 °C (Ahvenanmaa, Långnäs, 8.1.), kun taas kireimmillään pakkasta oli 20. tammikuuta Utsjoen Kevojärvellä -40,7 astetta.

Yhdysvaltojen pohjois- ja itäosissa olosuhteet olivat poikkeuksellisen ankarat: useat lumimyräkät koettelivat itärannikon suuria kaupunkeja ja ajoittain pakkanen paukkui New Yorkissa ja Chicagossa yli 25 asteen voimin. Tammikuu sijoittuikin laajoilla alueilla 10 kylmimmän joukkoon viimeisen sadan vuoden aikana. Uusia päivä- ja paikkakuntakohtaisia kylmyysennätyksiä mitattiin mm. Dallasissa (-9 astetta), Chicagossa (-27 C) ja Babbittissa Minnesotassa (-38 C).

Kuva 1: Tammikuun kylmimpinä päivinä pakkanen paukkui Yhdysvalloissa ja Kanadassa jopa -30...-40 asteen voimin.

Kuva 2: Tammikuun kylmimpinä päivinä pakkanen paukkui Yhdysvalloissa ja Kanadassa jopa -30…-40 asteen voimin.

Helmikuu

Tammikuisen talven visiitti jäi lyhyeen, sillä helmikuusta muodostui maan keski- ja pohjoisosaan jopa poikkeuksellisen leuto; suuressa osassa maata helmikuu oli 6-8 astetta tavanomaista lauhempi. Maan lounaisosassa kuukauden keskilämpötila oli paikoin jopa nollan yläpuolella. Tosin kaikkien aikojen lauhimmasta helmikuusta ei voida puhua, sillä viimeksi lauhempaa on ollut vuonna 2008.

Helmikuun sademäärissä ei ollut suuria poikkeamia, mutta lunta oli laajalti poikkuksellisen vähän. Kun tyypillisesti lumensyvyys kasvaa maan etelä- ja keskiosassa maaliskuulle saakka, alkoi lumen väheneminen tässä tapauksessa jo helmikuun alussa. Kuukauden lopulla maa oli osittain paljas Etelä- ja Länsi-Suomessa, idässäkin lunta oli paikoin vain muutamia senttimetrejä. Mittaushistoriamme aikana useilla havaintoasemilla ei ole koskaan ollut näin vähälumisia helmikuita.

Kuva 3: Helmikuun lumitilanne oli huolestuttava. Etelä- ja lounaisrannikolla maa oli monin paikoin paljaana (kuva: Liikennevirasto).

Kuva 3: Helmikuun lumitilanne oli huolestuttava. Etelä- ja lounaisrannikolla maa oli monin paikoin paljaana (kuva: Liikennevirasto).

Yhdysvaltojen pohjois-, keski- ja itäosan ankara talvi jatkui ja kiristi yhä vain otettaan. NOAA:n mukaan talvi (joulu-helmikuu) oli pohjoisissa osavaltioissa monin paikoin 5.-10. kylmin sitten 1800-luvun lopun. Samaan aikaan kun arktinen ilmamassa kuritti pohjoista ja itää, oli lännessä poikkeuksellisen lämmintä ja kuivaa. Los Angelesissa päivälämpötila kohosi useina päivinä yli 30 asteeseen, ja tammi-helmikuusta muodostui kaupungissa ja myös mm. San Franciscossa, Las Vegasissa, Phoenixissa ja Tucsonissa mittaushistorian lämpimin.

Iso-Britanniassakin rikottiin ennätyksiä: talvi oli sateisin liki 250 vuoteen. Tammikuun sademäärä oli keskimäärin 100-150 mm aiheuttaen poikkeuksellisia talvitulvia huonon haihtuvuuden ja kostean maaperän vuoksi. Kun mietitään tulevaisuuden talvia Suomessa, voi Britannian kohtalo hyvinkin olla edessä, mikäli talvet lämpenevät odotetusti ja vetenä tulevan sateen osuus kasvaa kokonaissademäärän kasvaessa samalla myös.

Maaliskuu

Poikkeuksellinen lauhuus jatkui maassamme myös maaliskuussa, joka olikin 3-4 astetta tavanomaista lämpimämpi valtaosassa maata. Kuun alku- ja puolivälissä maahamme virtasi jatkuvalla syötöllä hyvin lauhaa ilmaa lounaasta. Ahvenanmaalla, Jomalassa, lämpötila kohosi parhaimmillaan 13,5 asteeseen. Ruotsissa mitattiin samaan aikaan jopa 17 asteen lukemia. Kylmintä oli kuun 18. päivä Kilpisjärvellä, jossa lämpötila laski -34,3 asteeseen.

Kuva 4: Helsingin Eiranrannassa näytti jo kuun alkupuoliskolla sangen keväiseltä.

Kuva 4: Helsingin Eiranrannassa näytti jo kuun alkupuoliskolla sangen keväiseltä.

Lumitilanne oli maaliskuussa suorastaan outo – tyypillisesti maaliskuussa mitataan suurimmat lumensyvyydet, mutta tällä kertaa maa olikin paljas laajalti Joensuu-Oulu -linjan eteläpuolella. Keskisessä Suomessa, Jyväskylässä, tuttavani kuvailivat maaliskuuta vähälumisimmaksi miesmuistiin. Sitä se varmasti paikoin olikin. Lumettoman linjan pohjoispuolella lumesta ei ollut pulaa: esimerkiksi Kilpisjärvellä lunta oli koko maaliskuun ajan yli metrin verran ja parhaimmillaan jopa 156 cm. Kilpisjärven lumensyvyys oli lähes ennätyksellinen.

Kuva 6: Poikkeuksellisen vähäluminen Keski-Suomi  10.3. (Jyväskylä, Palokka)

Kuva 5: Poikkeuksellisen vähäluminen Keski-Suomi 10.3. (Jyväskylä, Palokka)

Yhdysvaltojen poikkeuksellisen kylmän talven seurauksena jopa yli 90 % Suurista järvistä oli jääpeitteen alla, mikä on pinta-alaltaan lähes ennätyksellisen paljon.

Huhtikuu

Kevät eteni huhtikuussa, ja kokonaisuudessaan kuukaudesta muodostui tavanomaista lämpimämpi ja vähäsateisempi. Huhtikuinen lämpöaalto saapui pääsiäisen pyhiksi, kun lämpötila kohosi maan etelä- ja keskiosassa jopa 20 asteeseen ja ylimmillään Kemiönsaaressa 20,4 asteeseen 21. päivänä. Huhtikuun alin lukema mitattiin 4. päivänä Sallan Naruskassa: -24,0 °C. Kuukauden sademäärä jäi suuressa osassa maata tavanomaista pienemmäksi; vähiten satoi Savonlinnan Savonrannalla, jossa sadetta kertyi vain n. 4 mm. Osasta Suomen järvistä jääpeite hävisi ennätyksellisen varhain.

Kuva 6: Pääsiäissunnuntaina, 20.4., ruoho vihersi jo Turun Ruissalossa.

Kuva 6: Pääsiäismaanantaina, 21.4., ruoho vihersi jo Turun Ruissalossa.

Maailmanlaajuisesti vuoden 2014 huhtikuu oli mittaushistorian lämpimin huhtikuun 2010 rinnalla.

Toukokuu

Henkilökohtaisesti minulle toukokuu tarjosi vuoden 2014 mielenkiintoisinta sääantia: säävaihtelut olivat hurjia, mukaan mahtui rankkoja sateita, poikkeuksellisia helteitä, suuria rakeita ja rajuja ukkospuuskia. Kaiken kaikkiaan toukokuu oli lämpöoloiltaan melko tavanomainen, mutta paikoin hyvin sateinen ja salamoinniltaan lähes ennätyksellisen vilkas.

Vappu ja toukokuun alku olivat hyvin koleita: lumi- ja räntäsateita koettiin etelärannikolla saakka, ja kuukauden alin lämpötila mitattiin Kittilässä 5. päivä, jolloin pakkasta oli 16,3 astetta. Vuoden 2014 tapahtumarikkaimpiin sääpäiviin lukeutuu ehdottomasti toukokuun 19. päivä, jolloin vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämmintä ja kosteaa ilmamassaa levisi maahamme kaakosta. Etelä- ja Keski-Suomessa lämpötila kohosi jopa 30 asteen tuntumaan ja ylimmillään Heinolassa jopa 30,8 asteeseen, joka jäi vain 0,2 asteen päähän toukokuun kaikkien aikojen lämpöennätyksestä. Kiistatta mittaushistoriamme aikana ei ikinä olla aiemmin mitattu yli 30 asteen lukemia näin varhain, joten jonkin sortin ennätyksiä tässä kuitenkin tehtiin. Helteeseen liittyivät myös erittäin rajut ukonilmat: 19. toukokuuta koettu lämpötila-kosteus -yhdistelmä oli poikkeuksellinen – vastaavia yhdistelmiä ei välttämättä koeta Suomessa joka kesä, mutta nyt kostea helleaalto saapui jo toukokuussa. Sääasetelma poiki rajuja ukkosia: toukokuussa salamoi noin 25 000 kertaa eli yli kolme kertaa keskiarvoon nähden.

Kuva 7: Toukokuun 19. päivä Liesjärvellä satoi melko kookkaita rakeita.

Kuva 7: Toukokuun 19. päivä Liesjärvellä satoi jopa pingispallon kokoisia rakeita.

Helteiden jälkeen sää kylmeni rajusti ja esimerkiksi Pohjois-Karjalassa lämpötila laski vuorokaudessa parhaimmillaan yli 20 astetta. Itäosassa maata sademäärät olivat paikoin varsin runsaita, esimerkiksi Lappeenrannan Lepolassa satoi 173,5 mm eli yli kolminkertainen määrä normaaliin verrattuna.

Kuva 8: Espoon Myllylampi lämpesi toukokuun lopun lämmön vaikutuksesta yli 20-asteiseksi.

Kuva 8: Espoon Myllylampi lämpesi toukokuun lopun lämmön vaikutuksesta yli 20-asteiseksi.

Kesäkuu

Kesäkuu alkoi helteisenä, mutta päättyi jopa poikkeuksellisen koleana. Kaiken kaikkiaan kuukausi oli asteen, pari tavanomaista kylmempi. Kesäkuun korkein lämpötila mitattiin Liperin Tuiskavanluodolla: 30,5 astetta (6. kesäkuuta). Sää kuitenkin kylmeni ennen juhannusta ja kuun loppupuoliskosta muodostui monin paikoin kylmin kesäkuun loppu 50 vuoteen.

Juhannusta edeltävällä viikolla lumi- ja räntäsateita saatiin aina etelärannikkoa myöden, ja Pohjois-Lapissa juhannus olikin paikoin valkea. Kuukauden suurin sademäärä mitattiin hieman yllättäen Enontekiön Karesuvannossa, missä satoi 111 mm. Vähiten puolestaan satoi Hailuodon Ojakylässä: vain 13 mm. Koleiden ja kosteiden pohjoisvirtausten myötä kesäkuu oli mm. maan eteläosassa harvinaisen pilvinen.

Kuva 9: Hyvää juhannusta - maa valkeana Pohjois-Lapissa! (kuva: Liikennevirasto)

Kuva 9: Hyvää juhannusta – maa valkeana Pohjois-Lapissa juhannuspäivänä! (kuva: Liikennevirasto)

16. kesäkuuta Yhdysvaltojen Nebraskassa, Pilgerissä, koettiin hyvin harvinainen ja vaarallinen sääilmiö, kun voimakkaasta supersolusta irtaantui samanaikaisesti kaksi F4-luokan tornadoa. Tornadot aiheuttivat mittavaa taloudellista vahinkoa ja vaativat kaksi kuolonuhria. Katso video tornadoista Youtubesta!

Heinäkuu

Helteinen heinäkuu saapui kolean kesäkuun jälkeen, ja heinäkuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi, Lapissa jopa poikkeuksellinen lämmin. Etelä- ja Keski-Suomessa vuoden 2010 heinäkuu oli kuitenkin tätäkin hikisempi. Kuun korkein lämpötila 32,5°C mitattiin Kouvolan Utissa 26. päivänä. Heinäkuu oli kolmanneksi helteisin vuodesta 1959 alkaen; Kouvolan Utissa hellepäiviä oli peräti 22.

Kuva 10: Tyypillinen sääennuste heinäkuussa: hellettä ja ukkoskuuroja (kuva: MTV).

Kuva 10: Tyypillinen sääennuste heinäkuussa: hellettä ja ukkoskuuroja (kuva: MTV).

Heinäkuu oli pääosin hieman tavanomaista vähäsateisempi, vähiten satoi Helsingin Kumpulassa: vain 10,6 mm. Heinäkuuta sävyttivät rajut ukkoskuurot, ja salamahavaintoja oli puolet tavanomaista enemmän. Heinäkuu päättyi Helena-rajuilmaan, joka sylki Suomussalmelle ennätyksellisiä, halkaisijaltaan 8-9 -senttisiä pesäpallon kokoisia jättirakeita.

Kuva 11: Helena-rajuilma tekee tuloaan Pirkanmaalle.

Kuva 11: Helena-rajuilma tekee tuloaan Pirkanmaalle.

Heinäkuussa lukuisissa Suomen järvien pintavesilämpötiloissa ylittyi “helleraja” ja pintavedet olivat ennätyksellinen lämpimiä osassa järvistä. Lämpimimmillään pintavesi oli Säviällä (Pielavesi) 26,2-asteista, ja Itämeren pohjoisosastakin löytyi aika ajoin yli 25-asteista pintavettä, mikä oli lämpimämpää kuin samana ajankohtana koko läntisellä Välimerellä.

Kuva 12: Heinäkuun lopulla Itämeri oli paikoin lämpimämpi kuin Välimeri.

Kuva 12: Heinäkuun lopulla Itämeri oli paikoin lämpimämpi kuin Välimeri.

Ennätyksellisiä rakeita saatiin myös Keski-Euroopan ukkosmyräköissä 19. heinäkuuta: Ranskassa suurimmat rakeet olivat halkaisijaltaan 12-senttisiä, lähes puolikiloisia möhkäleitä.

Norjassa heinäkuusta muodostui mittaushistorian lämpimin ja salamoinniltaan poikkuksellinen vilkas. Oslon pohjoispuolella havaittiin myös ennätyksellisen suuria rakeita elokuun alkupäivinä (halkaisija n. 6 cm).

Elokuu

Helteet jatkuivat pitkälle elokuun puolelle, kuun alkupuolisko oli jopa poikkeuksellisen lämmin. Kaiken kaikkiaan elokuu oli koko maassa asteen, pari tavanomaista lämpimämpi. Heinä-elokuun vaihteessa muutamat säämallit ennakoivat ennen kuulumatonta ”superhellettä” Suomeen: lämpötilan ennakoitiin kohoavan ennätykselliseen 35 asteeseen, mutta lopulta helle jäi ennustettua “vaisummaksi” ja kuun korkein lukema oli Porin 32,8 astetta (4. elokuuta).

Kuva 13: Elokuun alussa koettiin useita trooppisia öitä etelärannikolla (kuva: Helsinki, Mustikkamaa)

Kuva 13: Elokuun alussa koettiin useita trooppisia öitä etelärannikolla (kuva: Helsinki, Mustikkamaa)

Poikkuksellinen helle piinasi myös Baltiaa ja itäistä Eurooppaa. Esimerkiksi Latviassa ja Liettuassa mitattiin uusia paikkakuntakohtaisia elokuun lämpöennätyksiä, ja allekirjoittanut sattui olemaan paikan päällä kuumimpina hetkinä, jolloin esimerkiksi Liettuan Klaipedassa päivälämpötila kohosi 36-37 asteeseen ja Riikan yön alimmat lämpötilat olivat 25-26 asteessa.

Syyskuu

Syyskuu oli tavanomaista lämpimämpi ja melko kesäinenkin kuukausi. Ylin lämpötila, 23,1 astetta, mitattiin Kokemäellä 8. päivänä. Terminen syksy alkoi osassa maata tavanomaista myöhemmin. Sademäärät jäivät suuressa osaa maata tavanomaista pienemmiksi. Kuukauden lopulla ensilumi satoi maan itä- ja pohjoisosaan paikoin poikkeuksellinen aikaisin. Syyskuun 25. päivänä lumensyvyys esimerkiksi Posiolla oli 25 cm.

Kuva 14: 23. syyskuuta Joensuussa päästiin jo pulkkamäkeen (kuva: Keimo Lehtiniemi / MTV Uutiset)

Kuva 14: 23. syyskuuta Joensuussa päästiin jo pulkkamäkeen (kuva: Keimo Lehtiniemi / MTV Uutiset)

Lokakuu

Lokakuu oli lämpöoloiltaan lähes tavanomainen, mutta hyvin vaihteleva kuukausi. Kuun loppupuolen vaihtelut olivat varsin ääreviä: yhden viikon sisällä sää ehti olla sekä poikkeuksellisen kylmää että poikkeuksellisen lämmintä. Porin Rautatieasemalla mitattiin 28. lokakuuta ajankohtaan nähden ennätyksellisen korkea lämpötila: +14,6 astetta.

Kuva 15: Lokakuun ruskaa Turun Ruissalossa.

Kuva 15: Lokakuun ruskaa Turun Ruissalossa.

Syys- ja lokakuussa Välimeren seutua piinasivat rankat sateet aiheuttaen kovia tulvia mm. Ranskan Rivieralle, Italiaan ja paikoin Balkanillekin. Pahiten kärsi Ranskan Montpellier, jossa sateen intensiteetti oli pahimmillaan 95 mm/h.

Marraskuu

Marraskuu oli melko yleisesti tavanomaista lämpimämpi ja erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa harvinaisen pilvinen kuukausi. Läntisessä Suomessa ja paikoin pohjoisessakin kuukausi oli märkä, jopa harvinaisen sateinen. Marraskuun korkein lämpötila mitattiin 3. päivä Porissa: 11,5 astetta. Kylmintä oli Inarissa 15. päivä: -26,1 astetta. Syys-marraskuusta muodostui koko maassa tavanomaista lämpimämpi, lounaassa jopa selvästi lämpimämpi.

Kuva 16: Marraskuu oli eteläisessä Suomessa harvinaisen harmaa (kuva: Helsinki, Mustikkamaa)

Kuva 16: Marraskuu oli eteläisessä Suomessa harvinaisen harmaa (kuva: Helsinki, Mustikkamaa)

Yhdysvaltoja piinasi kuun puolivälissä poikkeuksellinen kylmyys: marraskuun 18. päivänä maan jokaisessa osavaltiossa alin lämpötila käväisi pakkasen puolella. Samoihin aikoihin arktisen ilmamassan vyöryminen pintavedeltään +3…+7 -asteisten Suurten järvien yli sai aikaan erittäin voimakkaan “lake snow effect” -ilmiön, jossa sulan vesistön yllä muodostui sakeita lumikuuroja. Buffalon lähettyvillä lunta kertyi muutamassa vuorokaudessa parhaimmillaan pari metriä. Vastaava ilmiö koettiin lähes yhtä rajuna mm. Ruotsin Gävlessä v. 1998, jolloin lunta satoi siellä eräs joulukuinen päivä 150 cm.

Ruotsin eteläosassa termisestä kesästä muodostui paikoin ennätyksellisen pitkä: Etelä-Gotänmaan Falsebossa kesä jatkui peräti 203 päivää (25.4.-13.11.2014). Termisen kesän pituusennätyksiä rikottiin muillakin paikkakunnilla. Pisimmillään Suomessa terminen kesä on etelärannikolla jatkunut lokakuun puoliväliin.

Itävallassa ja Sveitsissä marraskuu oli ennätyksellisen lämmin. Esimerkiksi Wienissä lämpötila kipusi vielä kuun alkupuolella 20 asteeseen. Samalla tehtiin myös paikkakuntakohtaisia sade-ennätyksiä, kun mm. Kötschach-Mauthenissa sadetta kertyi kahdessa vuorokaudessa 251 mm.

Joulukuu

Joulukuu alkoi ja jatkui jouluviikolle saakka tavanomaista lauhempana ja epävakaisena. Kuun alkupuolella (4.12.) lämpötila kohosi ylimmillään Porissa 8,1 asteeseen, kun taas loppukuun lähes arktisen ilmamassan purkauksen aikana lämpötila laski alimmillaan Inarissa -36,4 asteeseen 29. päivänä. Tiettävästi vuoden 2014 kovimmat tuulennopeudet mitattiin 10. joulukuuta, jolloin Bogskärissa mitattiin sekä voimakkain keskituuli, 26 m/s, että puuska, 30,8 m/s.

Kuva 17: Valkea joulu saatiin tänä vuonna myös etelään (kuva: Helsinki, Kulosaari).

Kuva 17: Valkea joulu saatiin tänä vuonna myös etelään (kuva: Helsinki, Kulosaari).

Mitä sinulle jäi mieleen säävuodesta 2014? Entä mitä odotat tulevalta vuodelta?

Kiitos mielenkiinnostanne ja aktiivisuudestanne blogiamme kohtaan, ja onnellista uutta vuotta 2015! :)

Julkaisun lähteet: Ilmatieteen laitos, MTV, SMHI, weather.com, BBC Channel, NOOA

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

44 vastausta kirjoitukseen

  1. Petu sanoo:

    Kiitos Markus hyvästä kirjoituksesta.

  2. Pekka sanoo:

    Hyvä yhteenveto vuoden 2014 säästä. Hyvät uudet vuodet teikäläisellekin!

  3. eko sanoo:

    2014 kesä jäi mieleen varsin vaihtelevana. Heinäkuu oli ainoa kuukausi kun en lämmittänyt takkaa, silloin sai ilpo tehdä töitä. Yleensä touko-elokuu on lämmitysvapaat kuukaudet

  4. Timo Koski sanoo:

    Mukavan asiapitoinen kooste. Mutta, mutta, eiköhän sitä lunta ollut keskisessä Suomessa kolmas/neljäsosa tavallisesta, ei oikein voi olla 3-4 kertaa tavanomaista vähempää.

  5. Olli sanoo:

    Chicagon kylmyysennätys on kyllä -33 astetta, tuo tänä vuonna mitattu lukema oli vain päiväkohtainen ennätys.

  6. Olli sanoo:

    Ja Minnesotan ennätys on -51, vaikka tuo -38 toki olikin vain yhdelle paikkakunnalle.

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Juuri näin, kiitos tarkennuksesta!

      • Olli sanoo:

        Juu amerikkalaisilla on näitä päivittäisiä ”record low high= ennätysalhainen päivälämpötila” ja ”record high low=ennätyskorkea yölämpötila” ennätyksiä joka lähtöön ja niiden kanssa meinaa mennä helposti sekaisin :D

  7. Dada sanoo:

    Hyvä yhteenveto. Pari pientä korjausta: viime vuosisadan lämpimin vuosi ainakin minun tilastoissani on 1938 eikä 1939. Myös 1934 oli lämmintä. Gävlen valtava lumisade oli joulukuussa 1998. Ehkä 1995:kin oli, mutta tuo 1998 löytyy vaikka youtubesta.

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Kiitos paljon tarkkaavaisuudesta! Gävlen vuosiluku korjattu oikeaksi (1995 -> 1998), samoin myös 1939 -> 1938.

  8. whiic sanoo:

    >Mitä sinulle jäi mieleen säävuodesta 2014? Entä mitä odotat tulevalta vuodelta?

    Riippumatta mitä säätä vuodelle 2015, odotan vuodelta 2015 kiveen kirjoitettua ja politisoitua ilmastouutisointia… vaikka tosin toivoisin olevani erehtynyt siinä ennusteessa.

    Jos hetkellinen sää on kylmä, korostetaan (varsin oikein) että ”sää ei ole sama kuin ilmasto”. Jos hetkellinen sää on lämmin, aletaan puhua ilmastonmuutoksesta, ja asiantuntijat vaikenevat, jotta eivät saa ”denialistin” leimaa. Kaikki tietävät, että rehellistä keskustelua ei saa vaatia konsistentisti molemmilta puolilta poliittista rintamaa. Ihmiset silti esittävät, että eivät tietäisi sitä, vaikka liian värikäs T-paitakin tuhoaa urasi tähtitieteen alalla… tai ehkä juurikin sen takia: jos tiedostat ongelman, olet ”osa ongelmaa” sille oikealle ongelmalle.

    Alamme olla ”keisarilla ei ole vaatteita” -tilanteessa, mitä tulee moneen poliittiseen asiaan. Ihminen ei esimerkiksi polveudu modernista Ahvenesta (vaan omaavat yhteisen esi-isän), mutta sopiiko väittämää korjata, jos se ruokkii kreationismia ja ”evoluutio on siis potaskaa” -vastapositiota? No, suomalaisessa perspektiivistä vastaus on selvä. Tuon kysymyksen kohdalla. Ilmasto ja ”Naisen euro” ovat meidän herkät kohdat. Saammeko keskustelua esim. ilmastomuutoksen kiihdytyskertoimen suuruudesta ILMAN, että keskustelussa käytetään väittämää ”denialisti”, jolla on tarkoitus nolata toinen keskustelija siitä, että hän ei usko edes laboratoriossa kiistatta todistettuun hiilidioksidin kasvihuonevaikutukseen (ts. kiihdytyskertoimettomaan ilmastonmuutokseen)?

    TL;DR
    Oli sää mitä hyvänsä ensi vuonna, tiedän kyllä mitä uutisoidaan. Joka vuodesta löytyy jotakin ”tukemaan” väittämää välittömästä ja katastrofaalisesta ilmastonmuutoksesta, joka vaatii hiilidioksidineutraalia yhteiskuntaa (ja tietenkin ilman ydinvoimaa, koska fuck logic).

    • Byllis sanoo:

      Ei hätää. Tämä kiveenkirjoitettu laki alkaa pikkuhiljaa murtumaan. Viimeistään Liman ilmastokokous osoitti, että rivit on ruvenneet repeämään. Vaikka vihreät yritti kääntää Kiinankin ilmoitusta saastuttamisen jatkamisesta ja päästöjen lisäämisestä 2030-luvulle asti positiiviseksi uutiseksi, niin ei sitä oikeen nielty ja Suomessakin kansa alkaa heräämään tähän vedätykseen ja sen tuomiin massiivisiin kustannuksiin. Kun kansa ärähtää, niin sitten rupeaa poliitikot kääntämään kelkkaansa ja sen jälkeen media seuraa nopeasti perässä.

      Mutta herran ja jumalan pelko olisi hyvä pitää yllä ja oletankin, että uusi ”uhka” keksitään kun tämä vanha puhkeaa. Tärkeintä on, että kansa maksaa kolehtia kuten aina ennenkin.

    • Jape sanoo:

      Pitääkö se ilmastonmuutos vetää esiin joka ikisessä blogikirjoitukessa? Ilmeisesti denialistien pitää, koska muuten eivät tunne itseään tarpeellisksi yhteiskunnan jäseniksi.

      • Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

        Hyvä on käydä keskustelua, kuten muinaisessa Kreikassa. Ja ilmastonmuutoksen suhteen on turha syytellä skeptikkoja; kyllähän tämä ideologia on jo saavuttanut tyhmimmänkin. Ja muuten, jos ilmasto muuttuu, onko se 160 vuotta sitten ollut joku optimi-ilmasto, johon meidän nyt miljardein täytyy pyrkiä. Muistaakseni 1860-luvulla oli niin kylmää, että kuoltiin nälkään.

  9. Janne sanoo:

    Tammikuu alkoi poikkeuksellisen lauhana ja loppui paikoitellen harvinaisen kylmänä. Lunta paikoitellen poikkeuksellisen vähän.
    Helmikuu hyvin lauha ja jälleen moninpaikoin vähäluminen.
    Maaliskuu erittäin lämmin ja lumitilanne erikoinen.
    Huhtikuu melko lämmin.
    Toukokuu rajut lämpötilojen muutokset.
    Kesäkuu alkoi lämpimänä mutta päättyi hyvin kylmänä. Erityten jäi mieleen 17.6. kun tuli lunta Uudellamaallakin.
    Heinäkuu tosi lämmin mutta 1.7. vielä poikkeuksellisen kolea. Ukkospettymyksiä paljon etelärannikolla.
    Elokuu alkoi kuumana ja yöukkosia kuun puolessavälissä.
    Syyskuu lämmin mutta 23.9. poikkeuksellisen kolea.
    Lokakuu rajut lämpötiloje vaihtelut.
    Marraskuu harmaa ja leuto. Syksy ja vuosi hyvin vähämyrskyinen. Lumi kävi sentään maassa marraskuussa.
    Joulukuu alkoi hyvin lauhana mutta valkea joulu!

  10. Jari Kolehmainen sanoo:

    Aivan erinomainen vuosikatsaus. Kiitos siitä. Itsekin kirjoittelin viime viikolla yhteenvetoa vuoden 2014 säästä sekä Suomessa että muualla maailmassa. Linkitin tänään tämän vuosikatsauksen oman yhteenvetoni loppuun kommentiksi.

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Kiitos Jari! Sinullakin erittäin kattava yhteenveto, mukavaa luettavaa!

  11. Suvi sanoo:

    ”Marraskuu: Yhdysvaltoja piinasi kuun puolivälissä poikkeuksellinen kylmyys: marraskuun 18. päivänä maan jokaisessa osavaltiossa alin lämpötila käväisi pakkasen puolella.”

    Tyhmä kysymys, mutta ei kai Hawajillakin?

    • Olli sanoo:

      No Hawaiillakin lämpötila kävi kyllä pakkasella, mutta se mittaus tehtiin tulivuoren huipulla, merenpinnan tasolla pysyttiin +20 asteessa.

  12. Kentsu sanoo:

    Kuten monilla muillakin, eniten jäi vuodesta mieleen tietty ”vuoristoratamaisuus”. Tammikuu alkoi täällä lounaisrannikolla erittäin leutona, vaihtui pikaisesti paukkupakkasiin ja helmikuussa uudelleen leudoksi. Vaikka maaliskuu oli tilastojen valossa hyvin leuto, se ei tuntunut järin lämpimältä leudon helmikuun jälkeen.
    Huhtikuun lopussa puut ja pensaat olivat jo hiirenkorvilla, mutta sen jälkeen edistystä tapahtui hyvin vähän seuraavien kahden viikon aikana. Tuttavani Ottawassa kertoi että kevät oli tuolloin pidemmällä täällä, mutta toukokuun puolessavälissä heillä oli jo lehdet täysin kesäterässä, kun täällä kituuteltiin vielä.
    Maininnan arvoinen on kuitenkin 24 toukokuuta Turussa mitattu 28,9 asteen lämpötila, joka on korkein toukokuun lukema kaupungissa pariinkymmeneen vuoteen. Vaikka rannikolla kesäkuun kylmyys oli sisämaata vähäisempää, juhannuksen 11 asteen lämpötilat vesisateineen jäivät tietty muistiin.
    Heinäkuusta ei paljoa varmaan tarvitse sanoa, hellettä riitti pitkälti elokuun puolelle. Vuoristorata jatkui ja kuun lopussa oltiin jo suhteellisen syksyisissä lämpötiloissa. Turussa päästiin kesän aikana 11 kertaa 30 asteen rajapyykkiin, mikä on varsin harvinaista. Lisäksi jossain päin Suomea mitattiin touko-elokuussa jokaisena kuukautena yli 30 asteen lämpötiloja, mikä on käsittääkseni hyvin poikkeuksellista.
    Oikeastaan loppuvuosi oli tuttua vuoristorataa. Leuto ja kolea sää vuorottelivat. Elokuu oli sateinen, syyskuu kuiva, marraskuu leuto, ja valkoinen joulu saapui kreivin aikaan.

    Jos toiveita saisi antaa, toivoisin ensi vuodeksi lumista talvea, mutta lämmintä kevättä. Kovista helteistä nauttivana kesäkin saisi olla uudelleen hyvin lämmin. Ja tietty toiveissa on aina värikäs ja komea ruska!

  13. Hex sanoo:

    Toivon todella, ettei ensi kesänä tule 2 kuukauden mittaista helleputkea. Talo on polttavan kuuma eikä mikään auta sitä viilentämään. Nukkuminen on lähes mahdotonta. Sellainen viikon jakso jolloin lämpötila käy +40 asteessa olisi ihan mukava. Talvi on toivottavasti ihan normaali talvi, ei liian kylmä, mutta pituudeltaan tavanomainen. Syksy saa olla kuiva ja aurinkoinen, kunhan joulukuuksi tulee pakkaset ja lunta.

  14. Masa sanoo:

    Varsinkin talviajoilta: Matalaa ilmapainetta Atlantilla ja korkeampaa ilmanpainetta idässä ja kaakossa. Tätä myöten surkeat kelit talvella.

    • Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

      ”Surkeat kelit”, lienee kuitenkin kyse säästä. Ja Masan tarkoittama säätyyppi kyllä mahdollistaa suomalaisten asumisen näillä leveyspiireillä. Muuten täällä olisi vain eskimoita ja jääkarhuja. Itse kyllä toivon juuri tuota Masan manaamaa asetelmaa ilmanpaineessa. Kun olisi siitä huolimatta pari astetta pakkasta ja lunta, niin voisi hiihtää.

  15. Marko sanoo:

    Vuoden 2014 säistä jäi mieleen lähinnä aikaisin tullut kevät. Pakkasia oli kolmisen viikkoa ensin tammikuulta lähtien ja kevät tuli sitten helmikuussa. Seuraava muistamisen arvoinen sääjuttu tuli kesäkuun lumisateiden myötä. Heinäkuussa oli helteistä. Syksyn merkittävin asia oli marraskuun pilvisyys. 1.11. aurinko sentään paistoi tunteja, mutta siihen se sitten lähes jäikin. Parina muuna marraskuisena päivänä auringonpaisteen määrä jäi pikemminkin minuutteihin. Loppuvuosi talven odottelua.

    Vuosi 2015 saa olla minun puolestani ihan millainen vaan sekä täällä Pirkanmaalla että muualla maailmassa.

  16. Orlando sanoo:

    Vuosi 2014 Suomessa oli jatkuvaa lämpöä, joka katkesi ainoastaan pariksi viikoksi tammikuussa ja uudestaan kesäkuussa. Säätyyppi vaihtui kaksi kertaa: maaliskuussa sateisesta kuivaksi ja marraskuussa takaisin sateiseksi. Tyypillinen nykyilmaston vuosi Suomessa eikä millään tapaa poikkeuksellinen.

    Samanlainen kaava on odotettavissa myös vuodelle 2015. Vaikka 2014 oli vuotena ennätyslämmin, kaikki kuukaudet eivät sitä olleet, joten parannettavaa jäi, ja 2015:lla on hyvät mahdollisuudet olla edeltäjäänsä lämpimämpi. Hyvin todennäköisesti ainakin tämä talvi tulee olemaan lämpimämpi kuin viime talvi, koska nyt ei tule vastaavaa pakkasjaksoa kuin viime tammikuussa. Tämänhetkiset 10-15 vrk:n ennusteet näyttävät yksimielisesti erittäin voimakkaita ja laajoja matalapaineita niin pitkälle kuin silmä kantaa.

    Meneillään oleva lämpöaalto alkoi jo kesäkuussa 2013 ja jatkuu edelleen täysillä, yltyen entisestään. Edelliset vastaavat lämpöjaksot kestivät n. kolme vuotta 1999-2002 ja 2006-2009, minkä perusteella voidaan odottaa että tämä lämpöaalto kestää vielä ainakin koko vuoden 2015.

    (Lämpöjaksolla tarkoitan kautta, jonka aikana suurin sää on pääasiallisesti keskiarvoa lämpimämpää. Em. aikajaksoille sattui yksittäisiä viileämpiä kuukausia, mutta en katso näiden vielä katkaisseen koko jaksoa koska sää niiden jälkeen palasi uudestaan lämpimäksi ja pysyi sellaisena pitkään. Esimerkiksi kesän 2006 ja talven 2008 välillä sää oli enimmäkseen erittäin lämmintä vuodenajasta riippumatta, vaikka esim. helmikuu 2007 jäi normaalia viileämmäksi. Ensimmäinen useamman kuukauden pituinen, normaali tai sitä viileämpi jakso talven 2006 jälkeen oli vasta talvella 2010.)

  17. Orlando sanoo:

    Voidaan myös kysyä, jos vuodesta toiseen on aina hyvin poikkeuksellisen lämmintä, niin miten poikkeuksellista se enää on?

    Kun esimerkiksi nykyään keskimäärin joka toinen joulukuu on poikkeuksellisen lämmin, ja joka toinen kesä on poikkeuksellisen kuuma/kuiva, niin eikö pitäisi katsoa, että poikkeuksesta on tullut sääntö?

    • Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

      Säähän on arvaamaton, vaikka sitä ennustetaankin .Jääkauden aikana oli varmaan poikkeuksellisen kylmää. Nyt täytyy nykyisiin ilmiöihin ottaa perspektiiviä. Ilmasto muuttuu suuntaan tai toiseen, eikä ihminen sille mitään voi. Nämä kasvihuone-ihmiset kuvittelevat, että me nyt jotenkin voisimme luoda 160 vuotta sitten olleen ilmaston. Ja miksi?

      • Orlando sanoo:

        No, mitäpä tuohon sanoisi. On turha alkaa kädenvääntöön. Jos ihminen on johonkin päättänyt uskoa tai olla uskomatta, niin ei ole mitään argumenttia tai todistetta, vaikka miten aukotonta, jolla hänen päänsä voisi kääntää.

        Kasvihuoneihmisistä en tiedä mitä ajattelevat. Mutta varmasti heidät on helpompi tyrmätä ja tehdä naurunalaisiksi, jos on ensin laittanut heille sanat suuhun. Itse en tuollaista sanonut kuvittelevani.

        • Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

          Kyllähän nämä kasvihuoneihmiset hallitsevat mediaa ja skeptikkojen pitää pysyä sisätiloissa. Jopa presidentti puheessaan oli huolestunut ilmastonmuutoksesta. Siis mistä? Minä olen iloinen, jos Suomen lämpötila nousee, johtuu se mistä hyvänsä.

          • Orlando sanoo:

            Sittenhän sulla on syytä juhlaan kun ilmasto todella lämpenee kaiken aikaa. Tietysti meillä on tämä marras-maaliskuun välinen sadekausi, mutta sekin lyhenee ja lämpenee vuosi vuodelta. Puolet vuodesta paistaa kuitenkin aurinko ja lämpötila 20 asteesta ylöspäin. Kai tuo johonkin jo riittää, ei Euroopasta parempaakaan löydy ainakaan Alppien yläpuolelta.

            80- ja 90-luvullahan ennustettiin että Suomi siirtyisi Tanskan ilmastovyöhykkeelle ja tämä on hämmästyttävän hyvin pitänyt paikkansa. Ainoa mikä meni väärin oli se, että se tapahtui paljon nopeammin kuin piti, kun tuolloin puhuttiin vuodesta 2050 tai 2100.

          • Jukka sanoo:

            ”Minä olen iloinen, jos Suomen lämpötila nousee, johtuu se mistä hyvänsä”.
            Näinhän se on, se on pääasia että ittellä vaan on kaikki hyvin.
            Mitäpä siitä, jos Espanja vaikka osittain aavikoituu. Esimerkiksi.

  18. Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

    Kiitos Orlando kommenteista.

    Vaikka kuulemma ilmasto lämpenee, ollaan tässä nyt kuitenkin villahousut jalassa. Tärkein kysymys on se, että vaikuttaako ihminen ilmastoon. Varmaan vaikuttaa, mutta siinä on suuremmat voimat olemassa, jotka todella vaikuttavat ilmastoon.

    Ja kun tämä ”ilmastonmuutos” on nyt meneillään, pitäisi myrskyjen lisääntyä. Taisi kyllä viime vuosikin olla siinä suhteessa vaisu; myrskyjä oli erittäin vähän.

    No, niin tai näin, se on ilmastonmuutoksen syytä. Ja me ihmiset luulemme hallitsemamme säitä ja ilmastoa.

    • Orlando sanoo:

      Kuinka lämmin pitää olla ettet enää villahousuja tarvitse? :)
      Eilisen ylin lämpötila Ilmatieteen laitoksen mukaan oli +7,5 astetta ja Suomessa tammikuussa se on aika korkea lukema. Toki jos joutuisi olemaan ulkona koko päivän niin villahousuille olisi vielä tässäkin lämpötilassa käyttöä.

  19. Jani Alatalo sanoo:

    Kiitos Markukselle hyvästä kirjoituksesta, katsaus kattava.
    Itsellekin jäi nuo toukokuun säät mieleen.. shortsi säät oli oulun alueellakin aikasin, oli tosi kiva ja jännäkin kun puut pienessä lehdessä vasta, ja helleaaltoa pukkas :)

    Hyvää ja Onnekasta Uutta Vuotta 2015 sää-toimituksen väelle, toivotaan tapahtumarikasta sää-vuotta…

  20. Jukka sanoo:

    Aika vaikea on säästä kirjoittaa, etteikö olisi jokunen ”ilmastoskeptikko” kimpussa.

    Kiitoksia hienosta kertauksesta, palstaviljelijänä jäi kevät mieleen. Jotkut olivat toukokuun lämpöaallon innoittamina laittaneet jo kaikki taimet pellolle. Ja tulihan se takatalvi. Mutta yllättämään pääsi taas uusi helle.

  21. nessuno sanoo:

    Katsaus on hyvä, mutta keskustelu alta lipan. Onko joku ihme tarve jäädä vatvomaan menneen talven lunta? Ainahan säät vaihtelevat, ja se sää nyt sattuu menemään milloin mitenkin. Seuraavaksikin sää siksakkaa suunnilleen äärilaidasta toiseen, muttei taatusti ensimmäistä eikä viimeistä kertaa. Vähän dynamiikkaa elämään, kiitos.

  22. Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

    Jukka minua moitti, että ajattelen vain suomalaisten asiaa. Ja jos puhutaan aavikoitumisesta ja näistä isommista luonnon muutoksista, me suomalalaiset emme voi siihen mitenkään vaikuttaa. Ei edes tämä ilmasto-hype.

    • Jukka sanoo:

      No anteeksi, ei ollut tarkoitus ihan moittia sentään. Vähän vai keventää ja laajentaa näkökulmaa.

  23. Orlando sanoo:

    Kiitos kattavasta artikkelista!

    Ainoa mitä kritisoin on sanan ”poikkeuksellinen” käyttö. Kun mittaushistorian lämpimimpien vuosien top 10:ssä oli jo ennestään 5 vuotta 2000-luvulta, niin ei ole mikään yllätys että 2014 mahtui kuudentena siihen joukkoon. Poikkeuksellista olisi jos viime vuosi EI olisi ollut huippulämmin!

    Viime aikojen poikkeuksellisin sääilmiö oli varmaankin talvet 2010 ja 2011. Silloin Atlantilla ja Jäämerellä ei ollut jatkuvasti erittäin syviä ja laajoja matapaineita, eikä Suomessa ei tuullut jatkuvasti lounaasta eikä päivittäin satanut vettä.

    Se on nykyoloissa todella poikkeuksellista.

  24. varpusparvi sanoo:

    golf virran voimakkuus eli AMO-indeksi on ollut lievässä laskussa huippuvuosistaan 2002-2006 :
    http://www.esrl.noaa.gov/psd/data/correlation/amon.us.long.data joulukuun 2014 lukema on pienehkö.

    AMO:lla on valtava merkitys Suomen talvi ilmastoon, katsoppa Atlantin jatkeen eli Pohjoisen Jäämeren tapahtumia :

    Ei luotettavin mahdollinen kartta tämä DMI raapustus, mutta katsoppa Pohjoisen Jäämeren karttaa elokuulta 1938 :
    http://hidethedecline.eu/media/Nautisk/fig11.gif

    Onko siinä jotain samaa kuin 1.8.2007 ja 1.8.2012 , kuinka itse nään aika identtisen näköisiä Jäämeren karttoja ? :
    http://igloo.atmos.uiuc.edu/cgi-bin/test/print.sh?fm=08&fd=01&fy=2012&sm=08&sd=01&sy=2007

    Atlantin sääilmiöillähän on merkittäviä vaikutuksia Suomen lämpötilohiin ympäri vuoden.

    Sen sijaan 1.8.2013 ja 1.8.2014 näyttää vähän kylmemmältä kuin 2007 ja 2012

    http://igloo.atmos.uiuc.edu/cgi-bin/test/print.sh?fm=08&fd=01&fy=2013&sm=08&sd=01&sy=2014

    Mitä muuta merkitystä tuolla on, tietysti se mikä on matalapaineiden reitti Atlantilla on tällä hetkellä sellainen tilanne että se suosii matalapaineiden kulkua tänne :

    http://meteomodel.pl/klimat/satanom.arc.d-00.png

    Uskotko blogin pitäjä tuohon, että 1930-luvulla sama ilmiö on lämmittänyt suomen ilmaston kuumaksi kuin nyt 2000-luvulla. Eli lämmennyt Atlanti luontaisella syklillä. Vai onko jokin muukin ilmiö kuumentanut ilmastoa Suomessa ??
    Oli muuten erinomainen blogi Suomen 2014 ilmastosta.

  25. Jani sanoo:

    Orlando mihin 2013 toukokuu jäi kaisaniemi +12.6 2 astetta normaalia lämpimämpi. Viime vuodessa erikoisinta oli ehkä se että helmikuu taisi olla vuoden lämpimin kuukausi vuodenaikaan nähden yleensä se on marraskuu 8 kiinnitystä 2000-luvun aikana

    • Orlando sanoo:

      Hyvä huomio, enpä ole tuota huomannutkaan aiemmin. Joku talvikuukausistahan se käytännössä melkein aina on joka tapauksessa, koska suhteelliset poikkeamat ovat paljon suurempia talviaikaan.

  26. Arja sanoo:

    Paljon kiitoksia mielenkiintoisesta artikkelista!

  27. Jani sanoo:

    Orlando vuosi 2010 teki tähänkin kuten niin moneen muuhunkin sääasiaan poikkeuksen silloin heinäkuu oli oikeastikin vuoden lämpimin kuukausi 4 astetta normaalin yläpuolella yleisesti maan etelä ja keskiosassa. Vuodet eivät siis veljeksiä ja vuodenaikaan nähden lämpimimmät poikkeamat koetaan loppusyksystä ja alkutalvesta marras ja joulukuu ovat tässä ylivoimaisia ennakkosuosikkeja

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.