Jouluun on enää kaksitoista päivää, sitten tulee pukki ja tuo risuja. Mielemme maisemassa jouluna on tuhdisti lunta, sopivasti pakkasta ja jouluaamuna rekikeli kirkkoon aisakellojen kilkatessa. Mökin Miina liftaa ja saa hevoskimppakyydin kirkkoon. Piltit pienoiset ovat hetken hiljaa, kun avaavat paketit ja mutustavat suun täydeltä makeisia. Taivaan tähdet jouluyötä mieluusti tarkkailisivat, ja samalla meidänkin ajatuksemme saisivat ylöspäin syvyyttä. Joulu mykistää suurella mutta syntyy pienestä. ”Factum est autem in diebus illis exiit edictum a Caesare Augusto…” on joulun kertomus. Joulun kokemuksessa ja merkityksessä on monta kerrosta ja asuinsijaa, myös osattomuutta ja ulkopuolisuutta. Joulun hetkelliseen yltäkylläisyyteen lumi sopii: vielä sekin pitäisi saada.
Joulun lumi voi toiveena Suomessa olla kuin kuu taivaalta, jos asuu lounaisella rannikolla ja viettää joulun kotona. Oma lapsuuden joulujeni muisto menee tässä äärilaidasta toiseen: joskus ei edes kokonaisina talvina hiihdetty. Toisinaan lumeen upposi pieni lapsi melkein kokonaan, kun lumen täyttämään ojan kohtaan tuli astuttua. En ole yhtään varma, haluanko minä sittenkään sen valkean joulun, joten en myöskään pety, oli lopputulos miten päin tahansa.
Tämän vuoden loppusyksyä ja vielä alkutalvea on leimannut tuulinen lauhuus, tosin jo huomisaamuinen myrskymatalapaine voi yli kulkiessaan heittää yllättäviinkin paikkoihin lunta. Läheskään lauhinta mahdollista ei sää meillä sen jälkeen ole, joten jokaisen sateen olomuotoa voi eteläisessä Suomessa hyvällä syyllä jo jokainen lumenlakaisija, kuten myös ulkona liikkuja, jännittää. Joko valkenee, tai sitten ei vieläkään kunnolla.
Suuressa osassa Suomea on lauantain jälkeen lunta, mutta jouluviikon alussa tänne yrittää vielä varsin voimaperäisesti työntyä hyvin lauhaa ilmaa. Ja varmaan se tänne pääseekin, mutta ratkaisevaksi jää, miten pitkäksi aikaa. Itse joulun suursäätila alkaa jo pikku hiljaa valjeta. Meillä joko on tai viimeistään saamme silloin matalapaineenalueen. Emme siis ole korkeapaineenaluetta, vaan jos säämaailma jaetaan kahtia, niin matalan puolelle menee. En muista, kumpi silloin on säätalon ovesta ulkona, ukko vai akka, mutta veikkaan tietysti akkaa.
Matala- ja korkeapaineet eivät vielä yksin ratkaise, paikallissäätä nyt varsinkaan. Ilman lämpötila on tietysti tärkeä, mutta kokonaisuutena – ei pelkästään kahden metrin korkeudella: sade kun ei synny tässä käsiemme ulottuvilla. Jos taas jaamme säämaailman tässäkin kahtia, niin kylmähköstä tai ainakin jouluna kylmenevästä säästä saamme viitteitä.
Kun tähän vielä lisätään se, että juuri jouluna meillä voisi hyvinkin olla ratkaiseva matalapaine menossa yli tai ainakin lähellä, tarvitsee oikeastaan ottaa enää yksi paikallisesti iso varaus: lämmin meri, jopa lämpimämpi kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Meren vaikutus sateen olomuotoon etenkin rannikolla menee sen mukaan, mistä päin ilmavirtaus käy silloin, kun sataa. Tuuli mereltä voi kaataa hankkeen valkeasta tai valkeistuvasta joulusta. Ainakaan kaukaa tuskin tarvitsee lounaisen rannikonkaan ihmisten valkeaa tai valkeistuvaa joulua hakea.
LISÄYS 14.12.: Olin todella etsinyt jouluseimen kuvaa lumessa. Ystävällinen lukija lähetti minulle sellaisen, joten oheistan kuvan tähän blogiin. Samalla toivotan Leppävirran Soinilansalmen Kyläyhdistykselle perinteentäyteistä ja lämmintä joulunaikaa.
Joulun odotuksen musiikkia: https://www.youtube.com/watch?v=Bx4XSc6CXgU
Kuvien linkit:
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:0_Cr%C3%A8che_et_santons_wallons_%281%29.jpg
http://hautaniemi.fi/saatalot/255-saatalo.html
https://www.facebook.com/Salmitalo
Kivaa se olisi jos jouluna ois vaik hitusenverran lunta maassa. Kunhan ei aattona tuuli puhalla kynttilöitä sammuksiin. Rauhaisaa Joulunaikaa!
Minä toivon aina lumettomuutta, oli sitten joulu tai juhannus. Jotain johdonmukaisuutta pitää olla. Ei voi vaihtaa mielipidettään sen mukaan, mikä vuodenaika on menossa!
Kyllä säätalossa on akka hyvällä kelillä ulkona, ukko sateella :)
Kahden säätyypin kilpaillessa lämmin ilma voittaa aina, oli kesä tai talvi. Tosin talveahan ei Suomessa enää lainkaan esiinny, ainoastaan sadekausi joulukuun alusta helmikuun loppuun.