Vettä oli jo ennen ilmaa, joten se osaa myös lämmetä, jos ilmakin osaa

Kuva: Michelangelo Buonarroti, fresco, Sikstiiniläiskappeli / Wikimedia Commons.

Raamatun luomiskertomuksen mukaan Jumalan henki liikkui vetten yllä jo silloin, kun Hän ei vielä ollut erottanut taivaankannen ala- ja yläpuolisia vesiä toisistaan. Ilmaa ei tässä kohtaa edes mainita. Meri on siis tärkeämpi ja alkuperäisempi. Kuva puolestaan esittää maan ja veden erottamista toisistaan, mikä tapahtui vasta kolmantena päivänä, kun vesiä oli olemassa jo ensimmäisenä päivänä, ja taivaankannen ala- ja yläpuoliset vedet erotettiin siinä välissä toisena päivänä. Vesiä oli toisin sanoen jo ennen nykyisiä valtameriä, muttei ilmeisesti vielä ilmaa. Kuva: Michelangelo Buonarroti, fresko, Sikstiiniläiskappeli, Vatikaani / Wikimedia Commons.

Johan valkeni – ainakin maa Suomen eteläosassa. Vaikka voi siitä monenlaista inspiraatiota itselleen ottaa. Suursäätila täällä kylmenee, mutta maltillisesti.  Ei siis kireitä pakkasia, mutta sateet alkavat viimeistään ensi viikolla olla lunta, joko sitten kuivaa tai märkää. Märkä satava lumi ei ole sama asia kuin räntäsade; rännästä saisi periaatteessa puhua, kun sataa selvästi yhtaikaa lunta ja vettä. Siis samalla kertaa. Maanantaina ainakin lounaassa satanee vielä vettä.

On sitten eri asia, että tuo räntä-sana, josta on yritetty tehdä termiä eli ihan tietynlaista merkitykseltään tarkasti määriteltyä suomen kielen sanaa, oikeasti eksyy myös sääennusteissa tarkoittamaan tilannetta, missä voi sataa kumpaa tahansa, lunta tai vettä. Mutta ei se silti lyhennä tai napakoi ilmaisuja, vaan johtaa vielä tämänkin sateen olomuotovaihtoehdon lisäämiseen siihen luetteloon, mitä taivaalta voi tulla. Varmuuden vuoksi, onpahan sitten ainakin ennustettu.

”Oikea” räntä on oikeasti suhteellisen harvinainen sääilmiö siihen nähden, miten paljon siitä puhutaan. Vai voiko koko sanaan ”harvinainen” enää luottaa, kun sääkieltä on manipuloitu niin, että ilmiö on ”harvinainen” jo silloin, kun se aiemmin oli vasta ”selvästi lämpimämpää tai kylmempää” kuin tavallisesti eli verrattuna tilastollisen jakauman normaaliluokkaan. Tuohon temppuun minulta meni maku, mutta sepä ei olekaan, yllätys yllätys,  tämän ajatelmani aihe.

Ilmastonmuutosteorian vasta-argumentiksi on löydetty se mitattu tosiseikka, ettei ilmakehä mittausten mukaan ykskaks enää olekaan lämmennyt viimeisten viidentoista-parinkymmenen vuoden aikana. Mutta millä logiikalla vain ilma tällä planeetalla lämpenee, jos säteilytaseen pitkäaaltoista ns. ulossäteilyä ei entisessä määrin ei poistu systeemistä. Käytin sanaa ”systeemi” tietoisesti tarkoittamaan etenkin ilmakehän ja (valta)merien kokonaisuutta. Ilmakehä ja meri vuorovaikuttavat.

Voihan sitä pohtia, kumpi ”määrää” eli on vaikka se lady domina, mutta jos haluaa tuloksia, on syytä aloittaa siitä, mitä ”vuorovaikutus” tarkoittaa. Se ei menekään enää niin, että toinen vain aiheuttaa toisen ja sillä siisti. Vuorovaikutuksen ymmärtäminen vaatii astetta kehittyneempiä aivoja. Kuten oleminen kiihkoilematta ylipäätään maailmassa, joka ei ole niin yksinkertainen, millaisena korostetun turvallisuushakuiset ihmiset sen haluavat nähdä ja omassa mielessään pakottavatkin olemaan.

Tässä voi aivan hyvin viitata myös luonnontieteellisen tiedon ulkopuolelle, vaikka turhaan minä tätä erikseen sanon, koska teen niin lähtökohtaisesti maailman akateemisen lokeroimisen vastustamisen tarkoituksessa. Järkyttävää, miten paljon siinä haaskataan inhimillistä voimavaraa. Mutta ilman oppituoleja ja niiden rahoitusta ei olisi pyrkyryyttä. Joo, että vain totuuden etsintä missiona…

Ei, en jatka yhtään eteenpäin tätäkään maailman juonnetta, vaan huomautan, kuten jo myös ”tiedeyhteisö” on tehnyt, että vaikka ilmakehä ei viime aikoina olekaan lämminnyt, niin meretpä ovat. Ja merta on maailmassamme paljon. Ilmaan nähden lämmin meri sääjärjestelmien alustana ruokkii kaikenlaista, koska ilman ns. tasapainotila on näin epävakaampi kuin vaikka Suomen matalien altaiden vähän veden ollessa kylmää kuten keväisin. Vaikkapa hurrikaaneista tiedetään, että niitä syntyy vain tarpeeksi lämpimän meren yllä.

Suomenkin matalapaineet saavat suhteellisesti lämpimästä merestä lisäenergiaa. Mutta ei tämäkään vaikutus ole suoraviivainen, joten nyt on turha mennä laskemaan, kuinka monta vaikka hurrikaania juuri menneenä pohjoisen pallonpuoliskon kesänä on ollut.

Jos nyt vielä, rakas nettipäiväkirjani lukija, olet mukana eli luet tätä, niin palkitsen sinut parilla linkillä tutkimukseen siitä, mitä juuri valtamerille on viime aikoina tapahtunut. Internetistä kun kannattaisi aina pyrkiä etsimään mahdollisimman alkuperäisiä aineistoja. Näin pystyy olemaan alttiina enää korkeintaan alkuperäiselle manipulaatiolle ja välttää tiedonsiirtoketjujen olemattoman asiantuntemuksen tuomia viimeistään tahattomia manipulointeja.

Mutta kaikki kynnelle kykenevät aina myös manipuloivat, niin sinäkin teet – vähintään itsellesi. Se on sitä evoluution tuomaa lajin säilymisen kannalta välttämätöntä ja siis lajityypillistä ominaisuutta.

 

Tiedettä netissä:

Valtameret tänä syksynä systemaattisen mittaushistorian lämpimimmät:

http://www.eurekalert.org/pub_releases/2014-11/uoh-woe111314.php

Ja vielä kyseinen meritieteen (oseanografia) tutkija:

http://iprc.soest.hawaii.edu/users/axel/Axel_Timmermann_Web_page/Welcome.html

USA:n ilmatieteenlaitoksen netissä julkaisemaa: http://www.ncdc.noaa.gov/cag/time-series/global/globe/land_ocean/ytd/10/1880-2014

 

Kuvan linkki: http://commons.wikimedia.org/wiki/Sistine_Chapel_ceiling#mediaviewer/File:Dividing_water_from_Heaven.jpg

 

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Elämä ja sää, Huomioita säästä, Kulttuuria, Rajut sääilmiöt, Vuodenajat, Yleistä säästä. Pysyvä linkki.

13 vastausta kirjoitukseen

  1. SauliM sanoo:

    Mutta olivat ne 1970-luvun alkutalvien säät Etelä-Suomessa aika kehnoja. Ei kai muuten sen ajan ykkösmeteorologia olisi alettu kutsua Räntä-Mäkeläksi. Vai oliko silloinkin kyseessä vain ”väärä” räntä? Mikähän olisi muuten Martti Mäkelän kanta tähän räntäkeskusteluun….

  2. Byllis sanoo:

    Merien lämmön mittaaminen on aika lastenkengissä vielä, johtuen mittauspisteiden vähyydestä.

    Argo- poijut ovat ”vähän” kattavammin onnistuneet tätä kartoittamaan, mutta niiltäkin tiedon saanti alkaa vasta vuoden 2004-2005 aikoihin ja siellä ei tietääkseni mitä hälyyttävää trendiä ole ilmennyt.

    http://www.argo.ucsd.edu/

    http://www.climate4you.com/images/ArgoGlobalSummaryGraph.gif

    Argo poijuillakin on aika työmaa mitattavana, koska n.4000 poijua mittaa kaikkia valtamerialueita syvyysväliltä 0-2000m.

  3. meret muuttuu sanoo:

    Pohjoinen Tyynimeri on nyt lämmin, eli PDO on +:lla
    http://jisao.washington.edu/pdo/PDO.latest
    AMO-indeksi eli Atlanti on lämpöisessä vaiheessa :
    http://www.esrl.noaa.gov/psd/data/correlation/amon.us.long.data
    ENSO eli El Nino / La nina on myös ollut hieman lämpöisessä vaiheessa :
    http://meteomodel.pl/index.php/enso

    Kaikki samaan aikaan lämpöisessä vaiheessa, selittää osittain ainakin hyvin lämpimät meret. Kuinka kauan merien lämpötiloja eli monta vuotta on mitattu luotettavasti ?

    • Meret muuttuu sanoo:

      Paljonko Juha Föhr veikkaat, että auringon säteily siirtää lämpöä mereen ja kuinka paljon auringon tuuli/maapallon sisäiset ydinreaktiot vapauttavat lämpöä meriin :

      http://perso.ens-lyon.fr/stephane.labrosse/sites/default/files/flux180.png
      http://en.wikipedia.org/wiki/Submarine_volcano <— peräti 75% tulivuoren purkauksista tapahtuu merissä, eikös tuo lämmitä meriä myös ?

      Mielestäni merenalaisia tulivuorenpurkauksia ei paljon tilastoida kuitenkaan.

      • Juha Föhr sanoo:

        En tiedä enkä veikkaa. En edes miettisi moisia. Kun en keksi, miten se elämääni hetkauttaisi. Jotenkin nuo asiat ovat tähänkin asti menneet, on tämä sen verran vanha planeetta. Osa ihmisistä niitä erikseen tutkii, minä en. Puheenaiheina nämä ovat ihan käsittämättömiä: monimutkaisia asioita edes minkään tieteen loppuun asti selvittää. Se lämmön siirtyminen meriin menee tuskin ihan noin, mutta miten, sen selittäkööt ne, jotka katsovat osaavansa.

        • Meret muuttuu sanoo:

          Näinhän se menee konvektiivista lämmönsiirtoa meren pohjasta mereen tai ilmasta mereen on vaikea mallintaa tai arvioida paperilla ja kynälläkin pitkässä juoksussa. Mitäs mieltä olet tuosta, kun PDO , AMO ja ENSO ovat kaikki yhtäaikaa lämpöisessä vaiheessa, sattumaako ? vai

          • Juha Föhr sanoo:

            No ei se sillä selviä, vaikka noita tuijottaisi loputtomiin. Pitäisi edes tietää, miten merillä on pitkässä juoksussa ollut tapana tällä planeetalla käyttäytyä ja mitä erilaisia mahdollisuuksia siinä voi olla. Jos valtameret kerran ovat kokonaisuutena lämmenneet, niin kai ihmeellisempää ja mielenkiintoisempaa olisi etsiä poikkeavia alueita, näin äkkipäätä ajattelisin. Ja merienkin tapauksessa ilmeisesti puhutaan vain pintalämpötilasta eikä koko vesimassasta omine monimutkaisine kiertoliikkeineen. Se on enemmän kuin yksi oma tieteensä. Eivät pintaraapaisut kovin pitkälle vie. Mutta valtamerta on tällä planeetalla niin paljon, että kyse on luullakseni ilmakehän lämpenemistä isommasta asiasta, vaikka kokonaisuus ja vuorovaikutusilmiöt ratkaisevat.

          • Meret muuttuu sanoo:

            Niin, ainoa tunnettu sykli noista on AMO, jolla on n. 70 vuoden pituus :
            http://img.over-blog-kiwi.com/0/96/88/81/20140411/ob_a233b7_amo-and-tccounts-1880-2008-0.png

            Tuohan korrelloi varsin voimakkaasti hurrikaaneihin ja myös Suomen länsituulisuuteenkin. Mutta sitten nuo muut ovat vain mitattuja asioita, eikä niillä ole niin selvää sykliä.

            Joskus katselin dokumentin kuinka rannoilla puhaltavat tuulijärjestelmät painavat vettä syvyyksiin paljon ja vaihtelevasti tietysti riippuen vuosista jotka eivät ole veljeksiä :
            http://en.wikipedia.org/wiki/Upwelling

            Tietysti sitten yksi muuttuja on nuo merenalaiset tulivuoret, jotka muokkaavat meren pohjan topologiaa pysyvästi joka varmasti vaikuttaa merenalaisiin pohjavirtauksiinkin samanlailla kuin vuoretkin ilmavirtauksiin maan päällä.

            Varsin monimutkainen systeemi on kyseessä. Tuskimpa johtavinkaan ilmastotiede on täysin kärryillä tuosta, todennäköisyysjakaumia ja korrellaatioita kuitenkin voidaan esittää.

          • Antti Naali sanoo:

            Moi Juha,

            kirjoitit:

            ”Jos valtameret kerran ovat kokonaisuutena lämmenneet, niin kai ihmeellisempää ja mielenkiintoisempaa olisi etsiä poikkeavia alueita, näin äkkipäätä ajattelisin.”

            Me ei edes tiedetä onko lämmennyt, koska globaalisti kattavaa dataa on vasta vuodesta 2004. Sitä edeltävä data on monta kertaluokkaa heikompaa sekä kattavuudeltaan että virhemarginaaliltaan. Itse pidän k.o. datan puuttumista yhtenä ilmastotieteen suurimmista heikkouksista, erityisesti kun ottaa huomioon valtamerten kertaluokkaa ilmakehää suuremman vaikutuksen lämmön sitoutumiseen.

            ”Ja merienkin tapauksessa ilmeisesti puhutaan vain pintalämpötilasta eikä koko vesimassasta omine monimutkaisine kiertoliikkeineen.”

            Eikä vaan ilmeisesti, kun meillä ei ole kattavaa mittausdataa ennen vuotta 2004 kuin merten pintalämmöstä.

            Minulla on semmoinen kutina, että valtamerten lämpötilamuutoksista kiinnostuttiin vähän liian myöhään. Argo-järjestelmän tarvitsema teknologia oli olemassa jo kauan ennen vuotta 2004, mutta eihän kellään ollut tarvetta kiinnostua meristä, kun ilmakehän lämpötila nousi.

  4. Bertil Englund sanoo:

    Osaakohan myös kylmetä?

    http://theinconvenientskeptic.com/wp-content/uploads/2014/10/2014.png

    Paikkansapitävyydestä en mene takuuseen, mutta tällaistakin löytyy.

    BE

  5. Bosse sanoo:

    Suomen kansan Pekka Pouta ilmoitti noin viikko sitten naama virneessä maikkarin 10:n uutisissa, että kostea ja lämmin kausi on ohi ja kuivalle ja kylmälle kaudelle ei näy loppua. Hahah haa.:))))
    Kysynkin, että oletteko te sään-ennustaja-eukot oikeastaan mistään osaavia? Turhaanko tv-showsta maksetaan? Ennen vanhaan turhasta ja tyhjänpäiväisestä työstä annettiin lopputili kouraan.
    Miksi näitä sääennusteita yleensäkään laaditaan ja julistetaan, jolleivät ne pidä paikkaansa edes jotenkuten muutamia päiviä? Onko turhasta työstäkin maksettava. Ei ainakaan yksityisellä puolella tänä päivänä.

    • peepee sanoo:

      Samaa mieltä, onkin enemmän show meininkiä ja vieläpä vastuuseen nähden liian suuri palkkaista. Hyvin voisi uutistenlukija lukea noi veikkaukset. Veikkaukset tosiaan, työni puolesta kun noita joudun kyttäämään.Itse en voi koko talvikuukausina suunnitella mitään yli vuorokauden päähän.

  6. Katzoja sanoo:

    Mielestäni sääennusteet ovat viime vuosina onnistuneet erittäin hyvin.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.