Pian on säävuosi 2014 paketissa, mutta vielä mukaan mahtuu vuoden viimeinen, usein säädramatiikkaa tarjoava joulukuu. Olen kotoisin keskisestä Suomesta, jossa viihdyin liki 20 vuotta ennen muuttoani pääkaupunkiseudulle. Meillä ”kotona” päin joulukuut olivat aina melko tasaisia ennen edellisen vuosikymmenen loppupuolta. Jouluisin oli takuuvarmasti lunta ja yleensä myös melko tavanomainen määrä. Vuodet 2006 ja 2007 toivat kuitenkin poikkeuksen kaavaan: kaksi peräkkäistä lumetonta joulua. Mitä kummaa?
Pääkaupunkiseudulle muuttaessani olen taas joutunut todistamaan rajuja joulukuisia sääkontrasteja: runsasluminen joulu 2010, lumeton joulu 2011, erittäin runsasluminen joulu 2012 (lunta yli puoli metriä) ja viimeisimpänä jälleen lumeton joulu. Kultaista keskitietä ei vuoden 2007 jälkeen olla etelärannikolla nähty. Mitenköhän käy tänä vuonna?
Joulukuut ovat sääolosuhteiltaan Suomen dramaattisimpia kuukausia. Pohjoisen pallonpuoliskon ollessa kallistuneena poispäin auringosta, on auringonsäteilyn määrä meillä vähäisimmillään, mutta toisaalta säähäiriöt rajuimmillaan. Säähäiriöt, esimerkiksi voimakkaat matalapaineet, saavat energiansa napa-alueiden ja tropiikin välisistä lämpötilaeroista, jotka ovat suurimmillaan talviaikanamme.
Erilaisia joulukuita
Meteorologisesti katsottuna joulukuu on jo koko maassa termisen talven aikaa, joka katsotaan alkaneeksi, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi nollan alapuolelle. Ensilumi on joulukuuhun mennessä tilastojen valossa saatu koko maahan, ja tässä vaiheessa tarkennettakoot ensilumimääritelmä: talviaikana vähintään 1 cm lunta maassa aamuyhdeksältä. Pysyvä lumi saadaan maahan yleensä myös joulukuuhun mennessä sisämaassa, mutta esimerkiksi rannikkokaupungeissa, Helsingissä ja Turussa, pysyvää lunta joudutaan odottelemaan usein vuodenvaihteeseen saakka. Sulat merialueet pitävät rannikon sisämaata lämpimämpänä ja viivyttävät talven tuloa. Toisaalta lämpimissä merialueissa piilevät myös lumikaaoksen ainekset: jos kylmät Siperia-tuulet puhkuvat sopivissa olosuhteissa etelärannikkoa kohti sulan Suomenlahden yli, voi lämmin pintavesi synnyttää erittäin sakeita lumikuuroja etelärannikon kaupunkien riesaksi. Tästä hyvinä esimerkkeinä joulukuut 2009 ja 2010, jotka olivat mm. pääkaupunkiseudulla lähes ennätyslumisia. Allekirjoittaneen kotiseudulla autot hautautuivat kirjaimellisesti lumeen niin kuin kuvasta näkyykin.
Tietysti meikäläisten ”lumikaaokset” ovat vain suhteellista siihen verrattuna, mitä rapakon toisella puolella tapahtui viime viikolla. New York -osavaltiossa sijaitsevan Buffalon eteläpuolella lumikertymät olivat jopa 100-170 cm vuorokaudessa. Tällöin on mielestäni ihan oikeutettua puhua lumikaaoksesta, superpyrystä tai rajusta lumimyrskystä. Meillä kynnys vastaavien termien viljelylle tuntuu olevan joissain tapauksissa varsin pieni. Muutaman sentin lumikertymä, heikko tai kohtalainen tuuli ovat toisinaan riittäneet lumi- tai jopa superpyryn hehkuttamiselle. Hassua.
Tulevaisuuden talvet ja joulukuut
Lauhoina alkutalvina lämpötila on huidellut korkeimmillaan mm. Helsingissä +10 asteessa, kun taas kylmimmillään pakkasta on ollut 30 astetta. Kaikkien aikojen Suomen joulukuun pakkasennätys on jo pian lähes 100 vuoden takaa: -47,0 astetta (Pielisjärvi 21.12.1919), minkä rikkoutuminen tulevaisuudessa on käymässä hyvin epätodennäköiseksi. Mikäli ilmasto lämpenee ennakoidulla tavalla, talvisin uusia pakkasennätyksiä tuskin on enää odotettavissa. Sen sijaan keskilämpötila tulee nousemaan selvemmin ja uusia lämpöhuippujakin voi syntyä. Ohessa on lämpenemistä Euroopan alueella jäljittelevä kuva, jonka olen tehnyt A1B-skenaarion perusteella.
Pohjoinen napa-alue lämpenee talvisin skenaarion valossa sadan vuoden aikaskaalassa jopa yli 10 asteella, kun taas Pohjois-Atlantilla lämpeneminen on paikoin hyvin heikkoa. Suomenkin talvet (joulu-helmikuu) lämpenisivät 4-8 asteella, voimakkaimmin Lapissa. Jos skeenario toteutuu, tämän vuosisadan puolessa välissä Jyväskylän talvet ovat yhtä lauhkeita kuin Turun nykyiset, ja vuosisadan loppuun mennessä Turun nykyiset talvet siirtyvät Rovaniemelle saakka.
Täytyy muistaa, että eriäviäkin näkemyksiä ilmaston muuttumisesta ja lämpötiloista löytyy, eikä minun ole millään tapaa tarkoitus ottaa kirjoituksessani kantaa siihen, mikä skenaarioista tai näkemyksistä voisi olla, tai olisi mielestäni, paras – A1B-skenaario on vain yksi esimerkki.
Mikä määrittelee, tuleeko alkutalvesta vetinen vai ankara?
Suomen talvien sääolosuhteisiin vaikuttaa yläilmakehässä puhaltava voimakas suihkuvirtaus, joka ohjaa myös matalapaineiden käyttäytymistä. Usein säälähetyksissä kuuleekin sanat ”Pohjois-Atlantilla oleva matalapaine liikkuu kohti Skandinaviaa ja Suomessa vallitsee lauha lounainen ilmavirtaus”. Matalapaineiden stereotypinen reitti suuntautuu Yhdysvaltojen itärannikolta kohti Pohjois-Skandinaviaa, jolloin Suomessa tuulet puhaltavat Atlantilta ja sää on joulukuiseen tapaan vaihtelevaa ja epävakaista – leudot ja kylmemmät päivät vuorottelevat. Näin kävi esimerkiksi viime vuonna, mutta vieläkö muistatte vuodet 2009 ja 2010 (kuva 1 ja 4)? Silloin yläilmakehässä tapahtuneet muutokset johtivat kylmän korkeapaineen (nk. ”blocking high”) muodostumiseen Pohjois-Atlantille, kun taas matalapaineet joutuivat huomattavan eteläiselle reitille. Tuuli pääsi puhaltamaan etelärannikolle useana päivänä sulan Suomenlahden yli muodostaen erittäin sakeita lumikuuroja, ja lumikertymät olivatkin varsin suuria.
Joulukuiden ja alkutalvien säätyypin määrää siis Euroopan ilmanpainejakauma. Mitä alempi ilmanpaine Islannin edustalla ja mitä korkeampi Azoreilla, sitä lauhempaa ja vetisempää Suomessa on (kuva 3 & 4, joulukuu 2013). Tämä ilmanpainejakauma tunnetaan myös nimellä ”positiivinen NAO-indeksi”.
Toisaalta, jos tilanne on täysin päinvastainen, puhutaan ”negatiivisesta NAO-indeksistä”, jolloin olosuhteet meillä ovat melko ankarat ja etelärannikko voi hautautua lumeen (kuva 5). NAO-indeksiennusteita löytyy jokaiselle asiasta kiinnostuneelle täältä.
Hyvä kirjoitus. Tämä valottaa hyvin sitä, että ilmanpaineen jakautuminen Euroopassa vaikuttaa huomattavasti, minkälaiset kelit meillä on talvella (eikä pelkästään alkutalvesta). Toisaalta olisi mukava tietää, mistä kuvatun kaltainen ero johtuu? Miksei aina voisi periaatteessa olla 2009 – 2010 kaltainen tilanne ja mistä muuten kyseinen ilmanpaineen jakautumisen perustavanlaatuinen vaihtelu johtuu?
Masa, ei ole yhtä oikeata vastausta hyvään kysymykseesi. Kaiketi talvisin säähäiriöt pohjoisella pallonpuoliskolla voimistuvat, kun pohjois-eteläsuuntainen lämpötilaero kasvaa suureksi. Yläilmakehässä arktisen alueen eteläreunamalla voimistuu talvisin polaaripyörre. Mitä voimakkaampi se on, sitä voimakkaammat länsivirtaukset meillä on ja toisaalta tällöin myös NAO-indeksi on positiivinen eli talvisää on lauhaa ja epävakaista. Muutamina talvina napapyörre on kuitenkin hajonnut ja heikentynyt, jolloin länsivirtauksetkin heikkenivät ja arktista kylmää pääsi valahtamaan harvinaisen etelään, ja NAO-indeksistä tuli selvästi negatiivinen. Yhdysvalloissa kävi viime talvena juuri näin, kun taas meillä oli vuorostaan lauha, positiivisen NAO-indeksin talvi. Pohjois-Atlantin ja varsinkin pohjoisen napa-alueen poikkeuksellisen korkea merenpinnan lämpötila syksyisin voi myös johtaa kylmiin talviin, sillä tällöin napa-alueen ja tropiikin välinen lämpötilaero pienenee ja säähäiriöt heikkenevät.
Ja miksi auringon aktiivisuus nimenomaan Suomen ilmastoa kylmentää enemmän , niin auringon pilkkujen määrällä on korrellaatioita AO-indeksiin ja NAO-indeksiin.
Tästäkin on tieteellisiä tutkimuksia, eli kun auringon aktiiivisuus on vähäinen, niin AO-indeksi on usein miinuksella –> Jäämerellä on lämmin ja Suomeen virtaa todennäköisemmin kylmää ilmaa Jäämereltä
NAO-indeksi on usein miinuksella –> Islannin päällä on K-paine ja Azorien päällä matalapaine ja Suomeen ei pääse länsituulia niin todennäköisesti
http://downloads.bbc.co.uk/looknorthyorkslincs/ahlbeck_solar_activity.pdf
http://ephyslab.uvigo.es/publica/documents/file_17418-The%20role%20of%20the%20solar%20cycle%20on%20the%20NAO%20signature%20in%20NH%20surface%20temperature-AAS-2007.pdf
NAO ja AO indeksihän eivät kylmennä globaalia ilmastoa, mutta kyse olikin nyt Suomen ilmaston kylmentymisestä. Nimenomaan syyskuusta-toukokuuhun ulottuvalla ajalla NAO ja AO indeksit vaikuttavatkin merkittävästi keskilämpötiloihin Suomessa.
On muitakin asioita on jotka vaikuttavat AO ja NAO indeksiin kuin aurinko. Mutta jos katsot pilkkusarjaa :
http://www.climate4you.com/images/CosmicRaysAndSunspotsMonthlySince195801.gif
Auringon aktiivisuus on ollut vähäinen + Suomessa on ollut kylmä tai kylmähkö talvi :
1984-1987 , 1995-1996, 1978-1979, Toki on sellaisiakin aikoja että auringon aktiivisuus on ollut korkea ja täällä on ollut kylmä talvi tai aktiivisuus matala ja täällä on ollut lämmin talvi. Tuo onkin yksittäinen muuttuja joka säätelee AO- ja NAO- indeksiä, muitakin muuttujia on
mm. Jäämeren jäätilanne, AMO-indeksin tilanne, PDO ja ENSO.
AMOC pulssithan tuovat usein länsi-tuulista ilmaa tänne, koska myrskyjen pitää siirtää lämpöä Atlantista ilmakehään. Nythän tilanne on se jo, että koko Pohjoinen Pallonpuolisko on Jäämeren sulaessa lämmennyt. Ja Atlantin meren ja ilman lämpötilaero on pienempi kuin ennen. Ja luonnollista konvektiota ja diffuusiota kuvaava Rayleighin luku on pienempi koska lämpötilaerot ovat pienempiä joka estää voimakkaiden matalapaineiden syntytodennäköisyyttä Atlantilla.
1989 Pohjoiseen tuli valtavan voimakas AMOC pulssi, joka aiheutti sen, että tammikuu ja helmikuu olivat erittäin lämpöisiä Suomessa. 1990 Suomeen tuli ennätysalhainen ilmanpainekkin 940hPa. Joka johtuu mitä todennäköisemmin juuri siitä. Että silloin kylmänä ollut pohjoinen pallonpuolisko alkoi lämpenemään voimakkaasti golf virran lämpöisempään vaiheeseen menosta. Näinhän kävi myös 1930-luvulla kun AMOc pulssit alkoivat olemaan voimakkaita Jäämeren kylmien 1910-1920 vuosien jälkeen. Olen ympäristön vuosittaisia vesitilannekatsauksia lukenut ja tullut siihen tulokseen, että 1930-luvulla on ollut 10v sisällä peräti 6kpl lumettomia alkutalvia Eteläisessä Suomessa. 1938 oli jopa niin lumeton, että Sodankylässäkin oli vain 2cm lunta jouluaattona ja 1938 onkin ollut lämpöisin vuosi Sodankylässä kautta aikain eikä ihme miksi.
Mitä olen katsonut noita NAO ja AO indeksien tilastoja, niin eniten tuohon korrelloi ehdottomasti pohjois-atlantin lämpötilat ja golf virran tila. 1960-luvun lopun kylmätkin talvet selittyvät AMOC pulssien poissaololla ja NAO ja AO negatiivisuudella. Tietysti sitten on asia erikseen daltonin minimin ja maunderin minimin talvet. 1814 tammikuussa Tukholmassa on mitattu yli -30C pakkanen, edes 1987 itävirtauksessa kun Helsinki/Vantaan lentoasemalla oli -36C Tukholmassa ei ollut kuin -25C pakkasta. 1814 on täytynyt olla erittäin kylmää Eteläisessä Suomessa jos Lontoossakin Thames jäätyi.
2006-2007 onkin ollut viimeisen 30-vuoden ajalta Pohjoisella pallonpuoliskolla kaikkein lämpöisintä aikaa erityisen poikkeuksellisen voimakkaiden golf virtojen AMO-C pulssien vuoksi :
http://models.weatherbell.com/climate/cfsr_t2m_2005.png
http://www.nature.com/news/atlantic-current-strength-declines-1.15209#/graphic
Tsekkaappa täältä blogin kirjoittaja talviaikaa 2006-2007 , tammikuu 2007 on ollut erittäin lämmin kuukausi :
http://models.weatherbell.com/climate/cfsr_monthly.php
Mutta onhan näitä voimakkaita AMO-C pulsseja ennenkin ollut esim. 1960-luvulla :
http://wattsupwiththat.com/2014/09/04/1960s-satellite-imagery-of-polar-ice-discovers-enormous-holes-in-the-sea-ice/
Oli hyvä blogi.
Pakkasennätyksestä en ole samaa mieltä kuin blogin kirjoittaja, koska esim. 1999 ja 1985 tammikuun pakkaset olivat erittäin harvinaisia ilmiöitä ilmakehässä :
Ilma saattaa joskus tulla myös stratosfääristäkin tänne :
Ei vuoden 1999 tammikuun pakkasennätyksessä ole mitään ihmeellistä, sillä se on mitattu ajankohtansa ennätyksellisen SSW:n jälkeen kuten tammikuun 1985 alle -50 C asteen lukemat.
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/stratosphere/temperature/archive/10mb9065_1999.gif
Stratosfäärin äkillinen lämpeneminen (SSW) hajoittaa napapyörteen, mikä sekoittaa ilmanpainekentän sen alapuolella (500 hPa). Sen jälkeen on tuurista kiinni, minne päin kaikkein kylmin ilma napa-alueelta lähtee. Tammikuissa 1985 ja 1999 ne tulivat kohti Lappia. Ennätyksiin vaikuttaa toki myös paikalliset olosuhteet ja mittausaseman sijainti. Ei näitä tapahtumia ole jatkossakaan poisuljettu, vaikka ovatkin harvinaisia. Talven 1985 SSW on myöskin edelleen ajankohtansa ennätyslämpimin.
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/stratosphere/temperature/archive/10mb9065_1985.gif
http://p-martineau.com/ssw-animations/
Semmoista.
Tälle talvelle on uumoiltu kohtuu aikaista SSW:tä tai ainakin polaaripyörteen splittiä. Saas nähdä kuinka käy ja pukkaako sulkua minne. Viime talvena polaaripyörre oli tiukka kuin mikä ja yläilmakehä (30hpa tasolla) ennätyskylmä. Tuo näkyi sitten myös troposfäärin surkeana tilanteena Pohjois-Euroopassa. Pohjois-Amerikassa oli ihan kunnon talvi.
Varpusparvi, erittäin hyvä pointti tuo polaaripyörre. Jäi ajanpuutteen vuoksi käsittelemättä nyt tässä julkaisussa, mutta olen asiaan aikaisemmin kommentoinut näin:
”Mielestäni viime vuosina talvisäiden kehitys on mennyt melko hyvin käsikädessä polaaripyörteen kanssa. Lauhoina talvina pyörre on ollut vahva ja pitänyt arktisen ja kuivan ilmamassan sisäpuolellaan, mutta esimerkiksi talvena 2009-2010 polaaripyörre heikkeni merkittävästi ja tämän myötä myös länsivirtaukset kärsivät. Matalapaineiden reitti suuntautui selvästi eteläisemmälle reitille ja läntisten virtausten sijasta saimmekin tavanomaista enemmän hyisiä itävirtauksia.” – See more at: http://blogi.foreca.fi/2013/12/perjantai-13-paiva-ja-seija-myrsky/#sthash.UV6VDNAX.dpuf
Olen tosiaan pyörrettä muutamina talvina seuraillut ja aika hyvin se korreloi NAO-indeksin ja suursäätilan kanssa.
Pointtisi golf-virran tilapäisestä voimistumisesta oli myös mielenkiintoinen huomio!
Olemme ilman muuta nyt lämpimän talvipuoliskojen ajalla, mutta se ei tarkoita että näin jatkuisi loputtomiin. On käytännössä mahdotonta että 2100 vuoteen mennessä esim. vaikka Kuopiossa 30 vuoden keskiarvo olisi talvien osalta välillä 0…-3,5, 30 vuoden keskiarvon vaihteluväli tulee olemaan 99,9% varmuudella -5,5…-11 välillä, vaikka kuinka nyt kylmenisi niin länsivirtauksetkaan eivät voi loppua, kuten ei itävirtauksetkaan. Meillä todennäköisesti ääritalvet tulee yleistymään, mutta keskiarvo jää tuonne tuttuihin lukemiin.
Olen aivan samaa mieltä noista lumipyry-”hehkutuksista”. Miksi tosiaan on medioissa hirveät kissankokoiset otsikot ja kauheat varoitukset kaikenlaisista säistä, tällä kertaa lumisateista. Alle 5cm/vrk lumimääristä ei kannattaisi korvaa lotkauttaa, 10…15cm voisi mainita että on reippaampi lumisade odotettavissa, eri asia mitä tulee lopulta. Sitten kun mennään yli 20…25cm, voitaisiin puhua jo runsaasta lumisateesta. Tuota ”lumimyrsky”-sanaa vihaan, koska käytännössä erittäin harvoin on lähelläkään edes myrskypuuskat. Useimmiten kai puhutaan mediassa jo 7…10m/s tuulista muutenkin myrskynä, vaikka ei ole kuin 1/3…1/2 myrskystä kyseessä. Tulisi nyt oikein kunnon myrskyt ja metrin hanget vaikka muutaman kerran vuosikymmenessä, niin jos saataisiin jotain tolkkua noihin juttuihin. Ja huomattaisiin, ettei 10cm lumimäärä niin kummoinen olekaan eikä normaalit matalapainetuulet.
Hyvä ja mielenkiintoinen kirjoitus siihen asti, kunnes sinne oli ujutettava pakollinen poliittinen kappale (sisältäen niin tuttuja sanoja kuten ”on käymässä” ”mikäli” ”olisi” ”jos” ”voisi olla” yms.) vedoten tietokonemallinnuksiin, jotka eivät ihan hirveän edustavasti ole säätä tähän asti mallintaneet.
Eikö sääblogi voisi kertoa ihan vaan tämänhetkisestä säästä ja tämän kaikille tutuksi muodostuneen pakkosyötön voisi säästää vaikka vihreään lankaan tai jollekin muulle sille kuuluvalle foorumille?
En tiedä missä on menty vikaan (tai toisesta näkökulmasta katsottuna miten tässä on näin hyvin onnistuttu), kun Helsingissäkin moni ihmisistä ihmettelee marraskuussa kuinka talvi ei ole vielä tullut..
Itse ennustan, että sadan vuoden päästä Etelä-Suomeen lumet tulee joulu-tammikuussa. Konsensus(pseudo)tietedettä mukaillen -Mikäli epäilette minua, niin todistakaa minun olevan väärässä, jos ette siihen pysty niin minä olen oikeassa.
Ovatko äskettäin pohjois-amerikassa nähdyt lumisateet edes teoriassa mahdollisia etelä-suomessa? Eli voiko vaikka Helsingissä tulla metri tai kaksi lunta muutamassa päivässä?
Käytännössä ei ole mahdollista mutta teoriassa kyllä….suomenlahti ei tule olemaan niin lämmin ja on niin kapea etelä-pohjoissuuntaisesti että voisi tällaisen efektin saada aikaan. Kylmän ilman pitäisi lisäksi tulla nimenomaan etelästä. Ruotsissahan tämä on mahdollista, koska kylmien itätuulten vallitessa on merta reilusti ennen rannikkoa josta nämä lumisateet sitten ehtivät keräämään voimaa.
Utelias, en usko, että Helsingissä tai etelärannikolla tullaan koskaan kokemaan vastaavia lumikertymiä. Kylmän ilman purkauksissa suurimmat vuorokausikertymät ovat olleet/voivat olla n. 30-50 cm:n luokkaa, mutta tuskin tätä enempää. Kylmän ilman pyyhkäisymatka avoimen vesistön yli on usein turhan lyhyt ja veden pintalämpötila matala.
Ruotsin itärannikko on alttiimpi suuremmille lumikertymille. Usein kylmin ilmamassa saapuu koillisen tai idän suunnalta. V. 1998 joulukuussa Gävlessä satoi lunta n. 1,5 metriä vuorokaudessa, kun koillisesta purkautui erittäin kylmää ilmaa. Läntisten merialueiden ja ilmamassan välinen lämpötilaero oli varsin suuri ja kylmän ilman pyyhkäisymatka avoimen vesialueen yli oli verratten pitkä. Rannikon topografia voimisti vielä sateita Ruotsin itärannikolla.
Yhdysvalloissa Suurien järvien pintalämpötila saattaa hyvinkin olla +10 astetta ja ilmamassa alle -20 astetta loppuvuodesta, joten erot ovat usein suurempia kuin meillä. Lisäksi järvet ovat suuria ja osa niistä pitkulamaisia; tällainen muoto voi synnyttää erityisen sakeita lumikuuroja sopivissa olosuhteissa. Toinen alue, joka on altis vastaaville jättimäisille lumikertymille, on Pohjois-Japani.
turha näitä on murehtia, pikkusieluiset ihmiset. satakin vuotta on vain silmänräpäys maan historiassa. ilmastoprofeettoja on turha uskoa mihinkään suuntaan. sieltä tulee mitä tulee tai ei tule, he eivät tiedä itsekään, ja ennusteet ja faktat ovat sen mukaisia.
Viimeiset sata vuotta ovat kyllä olleet aika ainutlaatuinen silmänräpäys planeettamme 5 miljardin vuoden historiassa, varmaan myönnät sen itsekin. Mielestäni olisi hyvinkin pikkusieluista olla suomatta sille asialle minkäänlaista huomiota.
Entä sinuako sitten pitäisi uskoa? Kiitos vain, mutta valitsen ilmastoprofeetat. Voit syyttää asiasta 25 vuotta kestänyttä harrastustani, monenlaista ja intensiivistä tiedonhankintaa sää- ja ilmastoasioista ympäri maailman. Näiden ”profeettojen” tekemät havainnot vain sattuvat tukemaan paremmin omia havaintojani, siinä kaikki.
Jotenkin outoa että meteorologi puhuu ” säähäiriöstä ” !
Mikä mahtaa olla tämä säähäiriö ?? Voimakas matalapaine on normaalia , mutta se ei ole säähäiriö !
On kaunista ja pilvistä säätä , lämmintä ja kylmää , tuulista ja tyyntä ……
Mutta säähäiriö , todella outoa.
Ja on tämä hauskaa puhutaan jettivirtauksesta ihan niin kuin se eläisi omaa elämää ja se sitten määrää meidän talvet ja kesät . Oivaltaakohan kukaan että myös jokin tekijä säätelee jettivirtausta . Ja mikäköhän se mahtaisi olla. Pelkästäänkö me ihmiset vaikutamme jettivirtaukseen ?? Varmaankin tietokoneet määräävät nekin laskelmat miten virtaukset muuttuvat.
Ei tässä ole kuin yksi oivallus kaikesta säästä puhuminen , niin ohjattua ja manipuloitua kun olla ja voi. Kikkailua säätilastoilla. Esitettyjä teorioita joita ei voi todistaa tai kumota. Epätieteellistä.
Täältä ensimmäinen minuutti 15 sekuntia kertoo hienosti tämänkin asian , toki vain yhden ihmisen näkemys !
http://www.weatherbell.com/saturday-summary-november-22-2014
Kardinaali, meteorologiassa säähäiriöksi luetaan esimerkiksi lämpötilaeroista johtuva matalapaineen muodostus. Tavallinen matalapaine tai korkeapainekin voi olla siis säähäiriö. Termiä ei käytetä kansankielessä.
”Kaiketi talvisin säähäiriöt pohjoisella pallonpuoliskolla voimistuvat, kun pohjois-eteläsuuntainen lämpötilaero kasvaa suureksi.”
– Siis hetkinen, juurihan tuossa ”skenaariossa” ennustettiin että pohjoiset napa-alueet lämpenevät jopa 10 astetta. Silloinhan napa-alueiden ja päiväntasaajan välinen lämpötilaero pienenee.
Hannu, totta. Säähäiriöt saavat energiansa lämpötilaeroista, jotka voivat olla myös horisontaalisia. On epävarmaa, miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan säähäiröiden voimakkuuteen ja määrään. Pohjoisen napa-alueen ja tropiikin väliset lämpötilaerot tulevat kaiketi talvisin pienenmään (vähemmän voimakkaita matalapaineita?), mutta toisaalta horisontaaliset lämpötilaerotkin riittävät säähäiriöiden syntymiseen. Voi olla siis, että esimerkiksi myrskyjen määrä vähenee, mutta niiden voimakkuus saattaa kasvaa.
Säähäiriö ??
Taitaa sitten tämä maailma olla pelkkää säähäiriötä ??
Tottakai jos se ilmaistaan noin niin säähäiriöitä syntyy tuon tuosta. Kun jettivirtaukset siirtyvät aika kauhean laajalla alueella etelästä pohjoiseen. Ja sen mukanahan ei sitten tulekkaan mitään muuta kuin pelkkiä lämpötila eroja ja häiriöitä.
Katsokaa ja tutkikaa jettivirtauksen liikkeitä ! Menevät nyt paljon etelämäksi nyt kuin 2000 luvun alussa ! Mistä johtuu ?? Ihmisen vaikutuksesta ?? Taas on hyvä muista syy seuraus kulkua. Onko jetti se syy vai seuraus ??
Vedän sen johtopäätöksen että jettivirtaus on hyvinkin määrävä tekijä meidän ilmastoon , säähän. Siitähän se n s suursäätila syntyy , ajattelee maalikko. Suursäätilan mukana paikalliset sääolosuhteet.
Jokunen vuosi takaperin jetti syötti leveällä kaistalla leveänä vyöhykkeenä helmikuulle asti lämmintä ilmaa lounaasta koilliseen . Se oli suora putki lämpöä meille ja lähes lumetonta helmikuulle asti eteläsuomessa.
Tänä vuonna jettivirtaus tekee jotain ihan muuta. Mielestäni selkeästi jetin vaikutusta aliarvioidaan ? Miksi ?
Olen sanonut tämän aikasemmin täällä , golfvirran liikkeet ovat muuttuneet ja kun aina sanotaan että golfvirta vaikuttaa säähämme niin sääolosuhteet meillähän pitäisi olla aika kauhean vakio vuodesta toiseen. Mutta niinhän ei ole ! Eli tämä teoria golfvirran vaikutuksesta , tuntuu kuin se on hyvin keksitty selitys lämpimille keleille , säille.
Eihän se voi olla niin että kun on kylmä talvi kuten 2009 , niin golfvirta on lakannut olemasta ??
Kardinaalille vaan. Voi hyvää päivää.