Maa makaa martona kohmeessa – heijastuksia

Aleksi ja Liisa iloitsevat Forecan lumihiutaleheijastimista. Kuva: Karita Kontula-Sokka/MTV Sää

Marraskuu. Synkeä ja musta. Vuoden pimein aika. Sivistyssanakirjassa sanaa marras kuvataan sanoilla kuollut, kuoleva, vainaja tai kuoleman enne. Marraksella on monta selitystä, mutta henget, kuolleet ja vainajien uhrit liittyvät jotenkin marras-sanaan.

Marraskuussa pohjoisin Suomi kietoutuu kaamokseen. Pisimmillään kaamos kestää noin 50 vuorokautta.

Hiihtäjä Virpi Sarasvuo kirjoitti viime viikolla Hesarissa marraskuusta: ”Kaikki eivät tätä pimeyttä kestä. Takavuosina kanadalaiset jättivät Rukan maailmancupiin tulematta. Oli liian kova rasti tulla matkan takaa tänne yökisoihin. Eivät päässeet kuulemma hereille lainkaan. Menivät mieluummin suoraan Keski-Eurooppaan valohoitoon.”

Mutta vaikuttavat nämä marraskuun päivät meihin suomalaisiinkin. Väsyttää. Aamulla ja illalla on pimeää, keskipäivällä harmaata. Toiset käyttävät kirkasvalolamppuja, toiset D-vitamiinia. Pitäisikö Suomen lähettää kaikki suomalaiset lentokoneella pilvien yläpuolelle näkemään hiukan aurinkoa? Ehkä puoli tuntia riittäisi? Siitä saataisiin Finnair nousuun ja suomalaisille pirteyttä ja D-vitamiinia.

Apropos, pimeys. Suomalaiset tykkäävät etenkin vuoden pimeimpänä aikana pukeutua tummiin vaatteisiin. Miksi?

Kuitenkin meidän pitäisi ulkona liikkuessamme näkyä. Siihen heijastin on oiva keksintö. Harva tietää, että tieliikennelaki määrää jalankulkijan pimeän aikana tiellä liikkuessaan käyttämään asianmukaista heijastinta.

Moni ei varmaan tiedä sitäkään, että heijastin on suomalainen keksintö. Pertteliläinen maanviljelijä Arvi Lehti keksi heijastimen 1950-luvulla. Tarina kertoo, että Arvi Lehti oli joutunut hevosineen pimeässä kolariin. Hevonen kuoli. Lehti keksi, että hevoset ja kärryt pitäisi jollain tavalla merkitä, jotta tielläliikkujat näkevät ne pimeässä. Hän rupesi tekemään heijastavia laattoja talousmuovista, joten heijastimia valmistavan yrityksen nimeksi tuli Talmu.

Myöhemmin Arvi Lehden poika Taisto Lehti suunnitteli klassisen lumihiutaleheijastimen.

Heijastimen käyttö kannattaa. Liikenneturvaa siteeraten: Kaukovaloilla ajava autoilija näkee ilman heijastinta pimeällä tiellä kulkevan jalankulkijan noin 100 metrin etäisyydeltä vaatetuksesta riippuen. Heijastinta käyttävä nähdään jo 300 metrin päästä. Kohtaamistilanteessa lähivaloilla ajava autoilija havaitsee ilman heijastinta kulkevan henkilön vasta noin 40 metrin päästä, kun jalankulkijan heijastin näkyy jo 150 metrin etäisyydeltä.

Valaistuissa taajamissakin voi olla vaikea havaita pimeän aikaan liikkuvia jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Sade, sumu ja ikkunoiden huurtuminen heikentävät kuljettajan näkymää. Myös valojen ja tuulilasin likaantuminen vaikeuttavat näkemistä. Myös katu- ja mainosvalot sekä puiden ja pensaiden varjot hankaloittavat havainnointia.

Mutta miten on? Näemmekö tänä talvena Etelä-Suomessa lumihiutaleita vain heijastimissa? Tällä hetkellä lumiraja on varsin kaukana pohjoisessa.

15 vuorokauden ennusteessa ei paljoa sateita näy.  http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/15vrk

15 vuorokauden ennusteessa ei paljoa sateita näy. http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/15vrk

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Elämä ja sää, Huomioita säästä, Vuodenajat, Yleistä säästä. Tagit: , , , , , , , . Pysyvä linkki.

10 vastausta kirjoitukseen

  1. Kiinnostunut sanoo:

    Laitoit itsesi ja osaamisenne kiitettävästi peliin, hienoa. Ennustus tehtiin keskiviikkona, eikä 15 vuorokauden ennusteessa Helsingissä lumisadetta juuri kuulemma näy. Nyt perjanataina jännityksellä odotamme, näkyykö kuitenkin iltapäivällä, vai onko tämänkin supertietokoneen ennustus epäluotettava. Helsinkiinhän ensilumi sataa FIM:n tilaston mukaan keskimäärin 18.11., eli jos tänään sataa, ollaan aika normaalissa aikataulussa. Tammikuussahan sitten tulee pysyvämpi lumipeite Helsinkiin. FIM:n sivuilla on mielenkiintoinen tilasto Kaisaniemen säästä aina vuodesta 1838 alkaen. Ihan vihjeeksi, niin sitä kannttaa hyödyntää, kun ennustaa 2014 jouluaaton säätä Kaisaniemessä.

    On mielenkiintoista nähdä toteutuuko CO2 pitoisuuteen perustuva ennustus. Ainakaan pieleen menevät sääennustukset ja eivät vala uskoa siihen teoriaan etenkin kun meri on nielaissut viime vuosien lämmöt. No toki yllätyksiä sattuu.

    Miksi muuten teidän telkkarimeteorologit eivät anna pakkasvarotuksia, kun Lapissa paukkuvat yli 20 asteen pakkaset? Miksi pakkasten yhteydessä ei sanota, että on poikkeuksellisen kylmää, jos pakkasta on keskilämpötilaan nähden huomattavan paljon? Onko teillä Forecassa käsitystä siitä, miksi nykyisessä ilmastokeskutelussa menee iloisesti sekaisin se, että 100 vuodessa maapallo on hieman lämmennyt, tämän päivän sää ja kuvitelmat siitä, mitä tapahtuu, jos maapallo lämpeneekin ennusteen mukaisesti yli 2 astetta? Nythän jo erilaisia todisteita hakee maailman ääristä jos mikä satunnainen matkailija siitä, että ennustukset olisivat jo toteutuneet vähän etuaikaisesti. Sehän ei palvele ketään, kuten ei noiden kauhukuvien luominenkaan, mutta varmaan niitä ”tutkimus”raportteja on kiva tehdä.

    • Timo Koski sanoo:

      Turhia muutenkin nuo kaiken maailman varoitukset. Jos ei ihminen osaa itse päätellä lämpötila, sade, tuuli yms ennustelukemista tilannetta, niin on kyllä melkoinen vajakki. Lisäksi kieltä osaamatonkin pystyy kuvallisesta sääennusteesta paljon päättelemään, joten eikö se onnistuisi myös paikallisilta.

      Tuo maininta suurista poikkeamista keskimääräiseen on hyvä sanoa, mutta tuntuu että siinä mennään metsään usein. Jäi taas 2…3vk takaa mieleen, kun joku TV:ssä sanoi että etelässä on tuskin 5 astetta lämmintä, kun keskiarvo oli silloin rannikolle juuri 4..5 asteen pintaan ja sisämaassa 2…3 asteen luokkaa. ei siitä oikein minun skaalalla saa tuollaista mainintaa, kun lämpötilaennuste oli hyvin lähellä keskiarvoa, ehkä sen ylärajoilla paremmin vielä pääosin.

      • Kiinnostunut sanoo:

        Olen samaa mieltä Timon kanssa. Suurin osa uusista varoituksista on täysin turhia, kuten hellevaroitus. 20 asteen pakkanen tappaa hankeen sammuneen parissa tunnissa, mutta helteessä voi nukkua päänsä selväksi ilman, että henki lähtee.

        Tuulivaroitukset merenkulkijoille ja kulohälytykset ja -varotukset kyllä ymmärtää ja on tarpeen. Suomi kieltojen ja erilaisten varoitusten luvattu maa, joka johtaa siihen, että jätetään kaikki huomioimatta, kun varoituksia tulee ovista ikkunoista.

        En muutenkaan ymmärrä miksi joka ikisessä sääennustuksessa pitää sanoa, jos lämpötila poikkeaa normaalista, siis aina silloin, jos on vähän lämpöisempää. Mitä lisäarvoa se tuo sääennustukseen? Kyllä sääennustuksen tulee olla sääennustus, vaikka toki joskus tuollaisen asian voisi mielenkiinnosta sanoa sekä sää ollessa kylmä että lämmin. Nyt tuntuu, ettei säänennustajat ja uutisten lukijat pysy housuissaan, jos on pari astetta normaalia lämpöisempää. Se on ikään kuin sen sääennustuksen koko juttu, vaikka ei se ihmisen tekemiseen vaikuta tuon taivaallista, jos on pari astetta keskimääräistä lämpöisempää. Sitä paitsi pitkähkön elämäni aikana olen havainnut, että sää on ani harvoin keskimääräinen. Sitä ei myöskään ole vesimäärät pohjoismaisissa vesialtaissa puhumattakaan napojen jäätiköiden suuruudesta.

        Edellä mainitsin jouluaaton Kaisanimen lämpötilan klo 14, joka ei ole 170 vuoden aikana muuttunut miksikään, vaikka poikkeuksellinen se on ollut molempiin suuntiin mitattuna tosi usein. Tosin lämpöä hokemaan on päästy harvemmin, mutta on päästy kumminkin. Kumma paikka tuo Kaisaniemi 24.12. klo 14!

  2. Pottunokka sanoo:

    Pistetään suora linkki Kaisaniemeen.
    http://cdn.fmi.fi/legacy-fmi-fi-content/documents/climate/jouluaatto_hkik_1838.gif

    Olisi kiva kuulla jonkinlainen selitys että pitääkö toi paikkansa koska joka tuutista huudellaan että lämpeneminen on lähtenyt laukalle. Vois hyvinkin kuvitella että UHI on pitänyt ton lämpökäppyrän melko tasaisena, eli olisko pikkasen kylmentynyt? Kummasti on muuten 1920 luvulla ollut lumettomia aattoja, mikä tekisi tästä tai ensivuodesta jotenkin erikoisen jos lunta ei olisi?

    • Jape sanoo:

      En nyt ole kovin hyvä asiantuntija, koska olen opiskellut tilastotiedettä yliopistossa vain approbatur-tason verran, mutta kyllä minun (näin rajallisesti kyseisellä tieteenalalla koulutettuihin) silmissä tuossa käppyrässä näkyisi olevan selvä nouseva trendi.

  3. Kiinnostunut sanoo:

    Japelle vastauksena, että kyllä se minustakin on 1900-luvun alusta ehkä vähän noussut, jos tarkasti katsotaan. Vaikka tämä on sääbloki, niin edelliseen liittyen on vielä todettava, että myös kaupunkirakenteella on todettu vaikutuksia lämpötiloihin, minkä ymmärtää hyvin, koska kivitalot ja asfaltti säteilevät lämpöä erit tavalla kuin metsä tai perunapelto. Mutta sitä 1990-luvun alussa ennustettua CO2:sta aiheutuvaa jääkiekkomailaa Kaisniemen jouluaatosta ei kyllä huomaa. Siihen mailaahan uskoo umpisokeasti 95 % tiedemiehistä ja naisista. Mutta kuten Juha seuraavassa blogissa kertoo, meri on tainnut yllättää tiedemiehet ihan kuin lumisade entisen likan!

    • Jape sanoo:

      Kaupunkirakenteella toki on vaikutuksensa, mutta Kaisaniemi on toki ollut jo 1900-luvun alussa ”kaupunki-ilmastollinen” sääasema. Se on tänä päivänäkin kaupungin ympäröimä puistoalue, kuten oli silloin kauan sitten.

      Mutta kuten olen yrittänyt (ilmeisesti surkeasti epäonnistuen) näissä blogikommenteissa useasti kertoa: yksittäisen sääaseman mittaushistoria ei kerro mitään globaalista ilmaston muutoksesta. Kaisaniemen lämpötilahistoria ei voi kiistää taikka todistaa ilmaston lämpenemistä/kylmenemistä/muuttumattomuutta.

      • kiinnostunut sanoo:

        Jape, minä en usko pitkän ajan sää- enkä ilmastoennustuksiin, vaikka 95 % ihmisistä uskoisi. Mitä yhden aseman lämpötiloihin tulee, niin co2 on globaali kaasu, jonka pitäisi kaikkein eniten vaikuttaa Suomeen, kuten kaikki Suomen tiedemiehet vakuuttavat ja hetä tulisi tämänkin blogin eti kirjoittajien mielestä sokeasti uskoa ja erityisesti jättää nämä epäilevät kirjoitukset tekemättä. Tuota Kaisaniemen ikävää lämpötilatilastoa ei saisi 170 vuoden ajalta mainita, koska on niin ikävää luettavaa. Minä taas puolestani en usko noita 95 % tiedemiehistä ennen kuin Kaisaniemessä alkaa lämpö näkyä 24.12. klo 14. Täällä on niin paljon viisaita ilmastoasiantuntijoita, jotta joku muu selitys sille, ettei Kaisaniemessä näy lämpöä 24.12. Klo 14 pitäisi saada, kuin että ei pidä katsoa yhden paikan 170 – vuotista lämpötilahistoriaa. Toki on kysymyksessä Jeesuksen syntymäpäivä, mutta ehkä Töölön lahti vaikka imaisee viime vuosikymmeninä syntyneen co2:n kitusiinsa tai jotakin, mutta mitä? Ehkä sinä Jape tiedät. Toisaalta FIMin samalla sivulla olevat min-max lämpötilat vuodesta 1980 alkaen eivät ole havainneet nekään lämpöä, joten olen katsellut muutakin, kuin tuota 24.12. Klo 14 lämpötilatrendiä vuodesta 1838 alkaen.

        • Jape sanoo:

          Sinulla on oikeus uskoa ihan mihin haluat. Tässä maassa vallitsee uskonnonvapaus.

          Mutta ikävä kyllä kirjoituksestasi ilmenee myös se, ettet ymmärrä mitään ilmastonmuutoksesta. Siksi suosittelenkin sinulle joko
          a. opistkelua asian tiimoilta
          tai
          b. ymmärtämättömyydestäsi johtuvien uskomustesi pitämistä omana tietonasi

          • kiinnostunut sanoo:

            Kiitos Jape, oli mukava keskustella kaltaisesi asiantuntijan kanssa!

            Vaikka tämä onkin sääpalsta, niin voin kertoa, etyä olen perehtynyt ilmastonmuutosasiaan laajasti. Peruskuvio on se, että maapallon keskilämpötilan on arvioitu nousseen n. 0, 85 astetta noin sadassa vuodessa ja tasaisesti. East Anglian yliopisto laati 90-luvulla c02 pitoisuuteen liittyvän tietokonemallin, jolla ennusti lämpötilojen nousevan jääkiekkomailan lavan tavoin. Vaikka nyt pitäisi ollä jyrkän nousun tiellä, 18 vuoteen ei ole havaittu lämpötilan nousua edes Kaisaniemessä, ja sitä ipcc viimeisimmässä raportissaan ihmettelee. Pitävät meriä syyllisenä siihen, ettei ole lämmennyt ennustetulla tavalla. Samalla varoittelevat tulevaisuudesta ja niistä kauheuksista, joita co2:n takia tulee tapahtumaan 2100 mennessä. Tämä on aika yksinkertainen kuvio, eikä ole kokonaisuuksia hyvin hahmottaville aivoille monimutkainen hahmottaa.

            Sitten onkin se toinen puoli, eli että nämä meteorologit, toimittajat ja monet muut tahot yrittävät jo nyt todistaa sitä tapahtuneeksi, mitä on vasta tiedemiesten taholta ennustettu tapahtuvaksi, jos ei tehdä mitään. Se on aika rasittavaa kuunneltavaa ja kun asiasta keskutelee, ihmiset sinä mukaan lukien ärsyynytyvät suunnatomasti ja menevät henkilökohtaisuuksiin, kun tuo omat näkökulmansa ja maapallon reaalimenoa esille asiallistikin. On ilmeisen vaikeaa kuulla oman ajatusmaailmansa vastaisia tosiasioita, kuten tuo Kaisaniemen lämpötila 1838 lähtien 24.12. Klo 14. Varsinkin, kun ei pysty itse kertomaan miten ilmasyon globaali lämpeneminen on onnistunut 170 vuoden jälkeen kiertämään Kaisaniemen 24.12. Klo 14.00.

            Nyt lopetan tämän asian vatvomisen tähän. Kaikkea hyvää elämääsi Jape. Ole uskossasi vahva, se tekee onnelliseksi!

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.