syyskuu 2014 – Sivu 2

Herkkutattien aika on juuri nyt. Poimi omasi. Kuva: Jean-Pol Grandmont / Wikimedia Commons.

Raikkaan kesäisiä päiviä riittää vielä. Alkusyksyn yöt vain ovat jo pitkiä, joten ne kylmenevät. Öinen maan ja ilman jäähtyminen puristaa ilman kosteudesta aamuksi sumuisia tai sumupilvisiä seutuja. Sumu nousee usein maasta irti, sumupilveksi, ennen kuin ilmiö kokonaan poistuu auringon edestä. Aina ei poistu ollenkaan, joskus taas viipyilee, kuin kiusatakseen. Vuodenaikojen vaihtelu kertautuu yön ja päivän erona. Aurinko säteilee tänne, me taas lämpöä jonnekin pois.

Päivällä tulee lyhyttä, yöllä ainoastaan lähtee pitkää aallonpituutta. Lämpösäteilyä on se pitkä, infrapunaksi ristitty. Tässä voi koetella maailmankuvaansa: eikös sen auringon juuri pitänyt lämmittää? No mutta, yöllä ulos lähtevä lämpö ei jää edes harakoille, vaan pakenee taivaan läpi avaruuteen. Pilvinen yö on lämpimämpi mutta tähtitaivasta tummempi. Iltaisin ja alkuöisin voi mainiosti kävellä ulkona ja tuntea, miten hitaasti ilma sentään vielä viilenee. Auringon ensi säteet valkean sumun läpi ovat aikaisen ylösnousun arvoiset. Katso myös varjoasi kastetta vasten.

Vuodentulo jatkuu, satoa tulee vielä. Sittenkin ilmeisen hyvästä sienisadosta voi vain tulla lyhyt, arvellaan uutisoinneissa. Tattien sanotaan kasvavan tänä syksynä tavallista kosteammissa paikoissa. Herkkutattimme kelpaavat ainakin Italiaan, meillä niitä on lähes mahdotonta löytää tuoreina. Paitsi metsästä, tietty, muttei sinne niin vain mennä keskeltä kaupunkipuuhia. Äskeisen lauantain olin Kaisa-talossa, siis Helsingin yliopiston kirjastossa. Kaisaniemessä ei kannata sienestää edes puistossa. Enkä söisi edes kotipihan ukonsieniä, joita huomasin olevan taas nousemassa.

Sienistä olen aina ollut kiinnostunut, kannoin niitä nuorena metsästä ämpärin toisensa jälkeen. Naapureillekin meni toisinaan osa. Sienimetsä tuoksuineen on alkusyksyn hyötynautinto. Syksyn edetessä tulee vielä ainakin puolukoiden ja karpaloiden vuoro. Ne ovat parhaita vasta pienen pakkasen puremina, eivät puoliraakoina. Joidenkin sienten satokausi kestää vieläkin pidemmälle.

Jos kuitenkin on mielekkäintä poimia päivä, niin kyllä ajankohtaisinta on – herkkutattien lisäksi – jopa pitkästä jälkikesästä nauttiminen. Kukin tavallaan. Sää sallii nyt monenlaista. Olisikohan tällaisella säällä vähän kehottavakin vaikutus?

Kuvan linkki: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4b/Boletus_edulis_JPG9.jpg

Vaikka kalenterikuukausi vaihtuikin jo syyskuun puolelle, on suuressa osassa maata vielä meteorologisessa mielessä kesä. Kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi 10 asteen alapuolelle, voidaan terminen syksy julistaa alkaneeksi, ja näin on tähän mennessä alustavasti käynyt ainoastaan Keski- ja Pohjois-Lapissa. Suuressa osassa Lappia terminen syksy alkaakin keskimäärin jo elokuun puolella; tällä viikolla sen kuuluisi alkaa Oulun korkeudella, ensi viikolla keskisessä Suomessa, mutta etelä- ja lounaisrannikolla vasta syyskuun loppupuolella. Myöhäisimmillään kesä on päättynyt esimerkiksi Helsinki-Kaisaniemessä vasta 15. lokakuuta!

Suomen yltä kohti etelää lurahtaneen korkeapaineen pohjoispuolella lännen ja lounaan puoleiset tuulet voimistuvat lähipäivinä, samalla pilvipeite antaa periksi. Torstaista on tulossa viikon lämpimin ja aurinkoisin päivä valtaosaan maata: pitkästä aikaa mitataan laajalti 20 asteen lukemia, päivän maksimit kipuavat ehkä aina 23 asteeseen saakka.

Keskiviikosta perjantaihin Etelä- ja Keski-Suomessa majailee helleilmamassaa. Keskikesällä aurinkoisessa ja heikkotuulisessa säässä lämpötila voisi kohota ylimmillään lähelle 30 astetta, mutta syyskuussa auringon säteilyenergia on enää alle puolet heinäkuisesta, ja päivälämpötilatkin jäävät jo viitisen astetta keskikesän lukemia alhaisemmiksi.

Päivitetty 4.9.2014: Tavanomaista lämpimämpi syyssää näyttäisi jatkuvan vielä pitkälle ensi viikkoakin, sillä ilmavirtaukset käyvät lämpimältä kantilta lounaasta tai etelästä. Tämä tarkoittaa Etelä- ja Keski-Suomeen 20 asteen päivälämpötiloja, pohjoiseenkin ajoittain selvästi yli 15 asteen lukemia. Lapissa tosin on hieman epävakaisempaa.

Rannikoilla kesä jatkuu pidempään

Rannikkoasukkaana sain pitkin kesää tottua siihen, että päivät alkoivat heikkotuulisina ja aurinkoisina, mutta iltapäivisin virisi viilentävä merituuli, joka laski rannikkoedustan lämpötilaa useilla asteilla. Nyt tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi, sillä meri alkaa jo olla mannerta lämpimämpi. Itämeri on kauttaaltaan vielä 15-18 -asteinen, ja sen ympäristöään lämmittävä vaikutus jatkuu aina meriveden jäätymiseen saakka. Viime viikkoina lämpimähkö merivesi on voimistanut rannikon edustalla kuurosateita ja otolliset olosuhteet ovat poikineet myös vesipatsaita eli vesistön yllä olevia trombeja.

Forecan sivuilta löydät meriveden lämpötilaennusteen.

Lämmin merivesi voi voimistaa syyssateita ja viivästyttää termisen syksyn alkamista rannikkoseuduilla yli viikolla. Suuret vesistöt ovat varastoineet lämpöä kesän aikana ja luovuttavat sitä hitaasti ilmakehään ja ympäristöönsä syksyn edetessä. Syyssateet puolestaan voivat merialueiden yllä voimistua seuraavan mekanismin seurauksena: suuri vedenpinnan ja ilmakehän välinen lämpötilaero voimistaa nousuliikkeitä ja siirtää vedenpinnasta tehokkaasti lämpöä ja kosteutta ylöspäin ilmakehään, missä se lopulta tiivistyy pilviksi ja sateiksi. Sisämaassa puolestaan sateiden voimakkuus pienenee kesäisten kuurosateiden jäljiltä, samoin myös salamointi. Merellä ja rannikoilla salamoinnille on edellytyksiä vielä lokakuussakin.

Lähiaikoina kunnon syyssateista tai -matalapaineista ei ole pelkoa – korkeapainevoittoinen sää jatkuu vielä pitkälle ensi viikkoon.

Tavanomaista lämpimämpi Pohjois-Atlantti voi vaikuttaa syys- ja talvisäähämme

Grönlannin ja Islannin edustalta ja varsinkin Islannin pohjoispuolelta löytyy tällä hetkellä tavanomaista lämpimämpää merivettä. Tällä saattaa olla myös vaikutusta Suomen syys- ja talvisäähän. Erään tutkimuksen mukaan (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2014-04/iop-wna040114.php) lämmin Pohjois-Atlantti saattaa aiheuttaa suursäätilan jämähtämistä paikoilleen, jolloin tietty säätyyppi jää vallitsevaksi pidemmäksi aikaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tutkimuksen mukaan tavanomaista lämpimämpi Pohjois-Atlantti näyttäisi aiheuttavan negatiivisen NAO-indeksin, mikä tarkoittaa tavanomaista matalampaa ilmanpainetta Azoreilla ja tavanomaista korkeampaa ilmanpainetta Islannin edustalla, jolloin Manner-Euroopassa on varsin kylmät oltavat ja Välimerellä kaatosateita.

Meriveden lämpötila Pohjois-Atlantilla tällä hetkellä. (Kuva: NOAA)

Syksyisin ja talvisin voimakkaiden matalapaineiden ja länsivirtausten syntymistä ruokkii pohjoisen arktisen alueen ja päiväntasaajan välinen suuri lämpötilaero. Mikäli jääpeite hupenee ja merivesi Atlantin pohjoisosassa lämpenee entisestään, voi matalapainetoiminta hiipua. Kauhuskenaarioni: lyhyemmät syksyt, aikaisin alkavat kylmät ja mantereiset paukkupakkastalvet.

Kollegani Petri Takala käsittelee aihetta kattavammin täällä.

Twitter: @markusmanty

Päivitetty 4.9.2014: Lämmin sää jatkuu ennakoitua pidempään.

Month: syyskuu 2014

Tartu syksyyn

Vielä on kesää jäljellä: 20 asteen lukemia ensi viikollakin