Näkyvätkö Laurin kyyneleet?

Julkaistu
Kuva:
Perseus antoi nimensä tähtikuviolle, joka sinkoilee elokuiselle yötaivaalle Laurin kyyneleitä. Kuva: From Urania´s Mirror / flickr.

Laurin päivän tienoo kutsuu katseita yötaivaalle. Maapallo näet tulee vuotuiskierroksellaan perseidien meteoriparven alueelle. Silloin nähdään paljon tähdenlentoja, meteoreja, kun pienet kivet kuumenevat ja palavat ilmakehässä. Kaikki murikat eivät aina ehdi palaa loppuun, vaan putoavat meteoriitteina milloin maahan, milloin mereen. Planeetallamme lienee koettu tällä tavoin suuria luonnonkatastrofeja, toisaalta meillä on sen vuoksi vaikkapa Lappajärvi.

Meteorologian nimi (Aristoteles, Meteorologica, n. 340 eaa.) juontuu näistä varmaan näyttävimmistä ikään kuin taivaalta putoavista asioista. Muut, vaikkapa sadepisarat tai rakeet, siis veden olomuodon muutoksista seuraavat partikkelit, ovat edelleen nimeltään hydrometeoreja. Tähtitiedettä varsinaiset meteorit lähinnä ovat, toki myös vaikka runouden innoitus. Metaforana tähdenlento voi kuvata menestyksen korkeaa mutta lyhyeksi jäävää kaarta vaikka millä elämänalueella. Tai elämää yleensä. Esimerkiksi löysin kepeän ranskankielisen kanadalaislaulelman Les étoiles filantes.

Myös Laurin, alkujaan Pyhän Laurentiuksen, kyyneleiksi on näitä elokuun ihmetyksiä kutsuttu. Pyhä Laurentius toimi Rooman diakonina ja kärsi marttyyrikuoleman keisari Valerianuksen aikana 10. 8. 258. Perseidit ovat saaneet nimensä siitä, että ne näyttävät taivaalla sinkoilevan Perseuksen tähtikuviosta. Nämä tähdenlennot siis näkyvät hyvin täällä pohjoisessa. Näkyvät, jos näkyvät. Meteorologiset tekijät kun helposti peittävät meteorisateen taakseen.

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa tietää kertoa, että runsaimmin tähdenlentoja voi havaita yöllä 11./12 .8. ja 12./13. 8. Ursa ei niinkään tiedä, että alkuviikolla meille leviää kuurosadealue lounaasta. Jää siis jännitettäväksi, millainen öiden pilvisyys missäkin lopulta on. Parhaalta mahdolliselta ei näytä, muttei aivan tähtisateettomaltakaan.

Onneksi hiostavimmat helteet jo menivät. Nelisen ylimääräistä ja täysin turhaa astetta päivälämpötiloista pois. Sadepäivien osalta tietysti enemmän – sellaisiakin on jo näköpiirissä. Alkuviikon sateen jälkeen sadekuurot viilentävät vielä lähes päivittäin, vaikkei varsin lämmin ilma mihinkään vielä menekään. Ensi viikonloppua kohti sää selkenee ja viilenee maan pohjoisosassa, joten josko vaikka niitä Lauriin liitettyjä hallaöitä alkaisi jo Lapissa olla, enpä varmaksi vielä sanoisi.

Les étoiles filantes: www.youtube.com/watch?v=_JmWGw0bc5s

Ursa: www.ursa.fi/taivaalla/tahtitaivas-tanaan.html

Meteori: http://fi.wikipedia.org/wiki/Meteori

Pyhimyskalenteri: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhimyskalenteri

Pyhä Laurentius: http://www.lohjanseurakunta.fi/358-pyha-laurentius

Perseus: http://fi.wikipedia.org/wiki/Perseus

 

 

Lämpöennätys rikki – miten viralliset havainnot mitataan?

Julkaistu

Alkuviikko on ollut paikoin ennätyksellisen kuuma – paikkakuntakohtaisia elokuun lämpöennätyksiä rikottiin tiistaina 5.8. Lapissa, kun lämpötila kipusi useilla paikkakunilla yli 30 asteen. Esimerkiksi Sodankylän Vuotsossa ei ole koskaan ennen mitattu yli 30 asteen lukemia elokuussa.

Maanantaina  4.8.2014 koettiin kuluvan kesän kuumin päivä, kun elohopea kipusi mittarissa Porissa jopa 32,8 asteeseen. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään oikea kesän lämpöennätys. Mediassa toitotetaan kuitenkin toisinaan hölmönlaisesti esimerkiksi alkukesällä päivittäin kesän lämpöennätyksen rikkoutuneen, kun lämpötila vääjäämättä kipuaa päivä päivältä yhä lämpimimpiin lukemiin auringon tehon kasvaessa.

Lämpöennätyksestä voidaan puhua, jos lämpötila ei ole koskaan aiemmin kyseisenä ajanjaksona kohonnut yhtä korkealle tietyllä alueella. Kesän oikea lämpöennätys on siis 37,2 astetta Liperistä vuonna 29.7.2010. Elokuun maanlaajuinen kaikkien aikojen lämpöennätys jäi maanantaina vain asteen päähän (33,8 astetta),

Joku voisi kommentoida tähän:”Minun lämpömittarini näytti kylläkin maanantaina 34,7 astetta Kokemäen Sonnilassa klo 16.25 .” Mittari voikin olla ihan oikeassa, mutta se voi olla väärin asennettu. Kyseessä ei siis ole virallinen säähavainto, jotka mitataan valtion ylläpitämässä havaintoasemaverkossa. Virallisia mm. lämpötilaa mittaavia säähavaintoasemia on maassamme parisen sataa. Olisi toki epätodennäköistä, että jossakin päin ei olisi ollut vieläkin lämpimämpää, sillä eihän havaintoverkosto tietenkään voi koko maata täydellisesti kattaa.

Havaintoasemat ovat kuitenkin pyritty sijoittamaan paikkakunnan ilmastoa parhaiten edustavaan maastoon, ja mittareiden sijoitukselle on tarkat sääntönsä. Jonkun takapiha ei välttämättä ole koko aluetta yleisesti edustava, vaan pieni erillinen mikroilmastonsa.

Helsingin Kaisaniemen säähavantoasema on ollut toiminnassa jo 160 vuotta. Sen sijainti on ajan saatossa hieman vaihtunut kaupunkialueen levittäydyttyä laajemmalle. Kuvassa näkyy mm. lämpömittarilaatikot vasemmalla, sekä sademittari"tötteröt oikealla.
Helsingin Kaisaniemen säähavantoasema on ollut toiminnassa jo 160 vuotta. Sen sijainti on ajan saatossa kuitenkin vaihtunut kaupunkialueen levittäydyttyä laajemmalle. Kuvassa näkyy mm. lämpömittarilaatikot vasemmalla, sekä sademittari”tötteröt oikealla.

 

Oikeaoppinen sääaseman asennus

Lämpömittari

Lämpömittarin tulee sijaita aukealla paikalla kahden metrin korkeudella suoralta auringonvalolta sekä sateelta suojatussa valkoisessa, tuulta läpäisevässä suojakotelossa. Seinällä ikkunan takana sijaitseva lämpömittari on siis virheellisesti asennettu – talon seinä voi huokua lämpöa ja ikkunat falskata talvella.

Sademittari

Sademittarin tulee olla sellainen, että tuuli muodostaa mahdollisimman vähän pyörteitä mittarin kohdalla eli haittaa mahdollisimman vähän sateen osumista mittariin (lumi pöllyää talvella helposti tuulen mukana). Mittarin korkeus tulee olla 1,5 metrin korkeudessa ja koska sade voi tulla viistossa, tulee mittari sijaita aukealla paikalla niin, että mittarin ja esteen välisen etäisyys on vähintään n. kaksi kertaa pidempi kuin esteen korkeus.

Tuulimittari

Oikeaoppisesti asennetun tuulimittarin tulee sijaita noin 10 metrin korkeudessa maanpinnasta, eikä mittarin läheisyydesä saa olla esteitä jotka ylittävät mittarin sijaintikorkeuden.

Onko sinulla omaa sääasemaa, ja oletko saanut sillä mielenkiintoisia mittaustuloksia? Itselläni oli oma asema joskus Kokemäellä, tein säähavaintoja säännöllisesti jo 10-vuotiaasta lähtien. Kerran sain mitattua 27,4 m/s kovan tuulenpuuskan (mutta mittari ei ollut kuitenkaan oikeaoppisesti asennettu)!

 

 

Mätäkuun kuuma juttu?

Julkaistu
gggKuva: Public Domain (U.S. Library of Congress).
Öiden pimetessä taivaalla loikkii vaikka mitä. Iso koira tuo kuumat ilmat Sirius kuonossaan. Jos tämä vaikuttaa kuva-arvoitukselta, lue juttu. Kuva: Public Domain (U.S. Library of Congress).

Alkavaa kuumaa säätä uskon kestäväni jonkin aikaa; alkaahan samalla pääosa kesälomasta. Hyvä ajoitus, sanoo ehkä moni, mutta onneksi kaikkein kuuminta on vain ensi viikon heti alussa. Jos en mene länteen, vältyn luultavasti kolmenkympin läkähdykseltä, mutta lähelle se menee myös täällä vielä kesäuntaan nukkuvassa pääkaupungissa. Ihmisiä on kyllä jo alkanut palailla kesälaitumilta, kuka mistäkin.

Vaikken pidä hirmuhelteistä, vähän harmittaa alkukesän lähes kesättömyys. Ei se olisi lempiaikaani ollutkaan, mutta olen tavallisesti maannut silloin auringossa. Rusketusta, muka D-vitamiinia ja silleen. Vitamiinivarasto on onneksi purkissa, ja sieltä voi tuota ikärappeutumisen hidastajaa popsia.

Lomasuunnitelma on latinan opiskelua, ja varmaan samalla sen sukukieliinkin sukeltamista. Helle- tai lämpöaalto, etenkin pitkittynyt kuuma sää, ilmaistiin Rooman valtakunnan aikana dies caniculares. Koiranpäivät! Jotenkin sitä ajattelee heti, että miksei kissanpäivät, mutta kai se menee niin, että kissat ovat tässä väärin ymmärettyjä. Tai sitten en ole huomannut koirista jotain oleellista… -Tarkentaa täytyy, että kyseessä ovat nimenomaan pienen koiran päivät.

No niin, kaikki saa kyllä selityksensä. Ainakin jo muinaiset egyptiläiset, joille Niilin vuosittainen tulviminen oli oleellisen tärkeää, huomasivat koiran tuovan kuuman sään ja tulvan, koska Niilin latvuksilla satoi. Koira on tässä Iso koira, tähtikuvio, jonka kirkkain ja samalla koko tähtitaivaan kirkkain tähti on Sirius. Kun tämä Sothis nousi aamutaivaalle ennen aurinkoa, ennusmerkki oli selvä. Suomessa Sirius on myös Koirantähti tai Kalevan tähti.

Ja koirapa se sitten ehätti aikanaan moniin kieliin nimeämään sitä, mikä meillä on helle tai vielä paremmin helleaalto. Helle on ihan omankuuloinen mutta sittenkin kieleemme lainattu sana, tosin se on kuulunut kieleemme ainakin jo 1500-luvulla (Agricola). Helle on balttilainen laina ja peräisin ”jostakin latviaa ja liettuaa edeltäneestä kielimuodosta” (Länsimäki).

Mutta takaisin koiraan ja koiranpäiviin. Ne tunnetaan vaikkapa italiassa (la canicola), ranskassa (la canicule), espanjassa (el canícula) ja jopa venäjässä, missä vastaava sana merkitsee kesälomaa, mutta myös saksassa (Hundstage) ja englannissa (dog days). Ruotsissa asia menee mätäkuun jutuiksi, ja sieltä se mätäkuu meillekin tulee. Pieni koira on kadonnut matkan varrella. On vain lasten lällätykseltä kuulostava hell-lll-le. Vastaavanlainen sana voisi olla vaikka äll-lll-lö. Lähellä olisi myös vaikka hul-lll-lu. Sanoja voi mutustella näinkin. Kyllä koiranpäivät olisi parempi, jotenkin jykevämpi ja tanakampi.

 

Nettikirjallisuutta aiheesta:

http://www.kotus.fi/?s=902 Huh hellettä

http://www.kotus.fi/?s=3646  Hellettä ja salamoita

http://www.kotus.fi/?5415_m=8681&s=3239  Halla vai helle?

http://de.wikipedia.org/wiki/Hundstage

http://fr.wikipedia.org/wiki/Canicule

 

Kuvan linkki: http://en.wikipedia.org/wiki/Canis_Major#mediaviewer/File:Sidney_Hall_-_Urania%27s_Mirror_-_Canis_Major,_Lepus,_Columba_Noachi_%26_Cela_Sculptoris.jpg