Lomasään tarjoaa sulkukorkeapaine

Julkaistu

Ilmakehä on kuin valtaisa tehosekoitin, jossa napojen kylmää ilmaa sekoitetaan päiväntasaajan lämpimään ilmaan. Tätä ei välttämättä aina huomaa, kun itse seisomme tukevasti maapallon pinnalla. Todellisuudessa maapallo pyörii vinhaa vauhtia akselinsa ympäri, kierroksen joka vuorokausi. Päiväntasaajalla maapallon pinta liikkuu 2 kertaa matkustajalentokoneen vauhdilla ja meidän leveysasteillakin hyvin vielä lentokoneen vauhdilla. Kun päiväntasaajalla ilma vielä jatkuvasti lämpenee ja navoilla kylmenee, ovat  ainekset valmiina sekoitettavaksi. Usein hetkellinen sää onkin tämän suuren sekoituksen aikaansaamaa sattumaa. Tosin kyllä tästä kaaoksesta löytyy myös selkeästi nähtäviä suurempia rakenteita ja välillä pidemmäksi aikaa jatkuvia säätyyppejä.

 

Erilaisia rakenteita

Kesäaikaan erilaiset virtaustyypit jäävät helpommin päälle pidemmäksi aikaa. Tämä johtuu siitä, että kesällä myös pohjoinen napa-alue pääsee lämpenemään auringon vaikutuksesta. Kun aurinko pohjoisnavalla nousee taivaalle maaliskuussa (kevätpäivän tasaus) laskee se vasta syyskuussa. Kesällä lämpötilaerot ovat pieniä ja siksi matalapainetoiminta on heikompaa. Vastaavasti talvella lämpötilaerot ovat suurempia ja ilmakehän sekoittamiseen tarvitaan voimakkaampia matalapaineita ja tuulia.

 

Kuvassa näkyy erilaisia virtaustyyppejä ylempänä ilmakehässä. Ennen tietokoneiden aikaa pidempiä sääennusteita tehtiin lähinnä näiden yläilmakehän virtausten ja muotojen mukaan
Kuvassa näkyy sääolojen kannalta tärkeimpiä erilaisia virtaustyyppejä ylempänä ilmakehässä. Ennen tietokoneiden aikaa pidempiä sääennusteita tehtiin lähinnä tällaisten yläilmakehän (500 hPa) virtausten ja virtauskenttien muotojen mukaan.  a) Kylmäpisara: Liikkuvien matalapaineiden virtauskentästä on kuroutunut oma paikallaan pyörivä kylmän ilman alue.  b ) Pohjoiset matalapaineet: Kuroutuneen kylmän pussukan laidalla pohjoisesta virtaa uusia annoksia kylmää ilmaa ja samalla saapuu matalapaineita pohjoisen suunnalta. c) Omega-korkeapaine: Korkeapaineesta kuroutuu laajempi omegan muotoinen korkeapaineen virtauskenttä, joka pakottaa matalapaineet väistämään aluetta. d) Kaakkoiset matalapaineet: Usein kuroutuneen kylmän pussukan ja lämpimän omegan välille syntyy kesäsäisin hyvin lämpimän ja kostean ilman ukkosherkkä virtaustyyppi, jossa idän ja etelän väliltä saapuu lämmintä ilmaa ja matalapaineita sekä uusia ukkosrintamia. e) Atlantin matalapaineiden virtaus. Länsivirtauksen mukana Atlalntilta saapuu laajoja suhteellisen nopeasti liikkuvia matalapaineita ja sää vaihtelee huomattavasti päivien välillä. Nykyään tällaista esiintyy enää harvemmin kesällä, mutta loppusyksystä ja alkutalvesta sitäkin enemmän

Kylmä pisara

Lomalaisen kannalta on oleellista, mikä säätyyppi ”jää päälle” juuri oman loman ajalle. Monelle se kaikkein epätoivotuin säätyyppi on Suomen ylle parkkeeraava kylmemmän ilman matalapaine, ns. kylmä pisara. Kylmän pisaran säätyypissä on luvassa kylmiä selkeitä öitä ja kirkkaita aamuja. Päivät puolestaan ovat pilvisyydeltään runsaita ja sateita on luvassa useaan otteeseen pitkin päivää. Välillä heikkoja sateita, mutta useimmiten suuria sadepisaroita ja rakeitakin. Tällaisessa tilanteessa ilma  kuitenkin useimmiten lämpenee vähitellen päivä päivältä.

 

Pohjoiset matalapaineet

Kylmin mahdollinen kesäsää koetaan, kun päälle jää virtauskenttä, jossa matalapaineet saapuvat pohjoisen suunnalta. Tällöin ilma ei pääse lämpenemään, sillä uutta kylmää ilmaa saapuu annoksina ja lämpötilan trendi on kyseisen virtauksen ajan laskusuunnassa. Sateita tulee kuitenkin vähän heikommin kuin kylmän pisaran tapauksessa. Pilvisyydessä ei myöskään ole välttämättä yhtä selvää vuorokausirytmiä ja myös laajoja satamattomia pilvilauttoja esiintyy. Tästä säästä saimme hyvän esimerkin kesäkuussa, jolloin lämpötilat meillä jäivät poikkeuksellisen alhaisiksi. Kyseessä oli kuitenkin varsin paikallinen pitkään jatkuva virtaus ja koko maapalloa ajatellen kesäkuu oli alustavien tietojen mukaan mittaushistorian lämpimin.

 

Kaakkoiset matalapaineet

Matalapaineet voivat tuoda myös hyvin lämmintä säätä, mikäli ne saapuvat meille etelän ja idän väliltä. Tällaiseen säähän liittyy hyvin kosteaa ja lämmintä ilmaa sekä voimakkaita ukkosia ja paikallisia sateita. Kyseiset matalapaineet syntyvät usein ukkosten yhteyteen ja tällaisessa tilanteessa usein myös aurinko paistaa pitkiä aikoja ja lämpötilat kohoavat aurinkoisilla alueilla 30 asteen tuntumaan ja ylikin. Sää on niin kosteaa, että öisinkin lämpötila jää yli 20 asteeseen eli esiintyy trooppisia öitä.

 

Atlantin matalapaineet

Ennen vanhaan oli myös usein länsivirtauksen kesiä, joille on tyypillistä sade ja aurinkopäivien vuorottelu. Usein niin, että muutaman päivän paistaa aurinko ja sitten väliin tulee pilvisempi sadepäivä, jolloin lämpötilat jäävät melko alhaisiksi. Pilvisen päivän jälkeen on kuitenkin usein luvassa aurinkoa ja reilun 20 asteen lämpötiloja. Välillä tulee kuurottaista sadetta, jonka jälkeen aurinkoiset päivät ovat vähän viileämpiä. Tämä useampipäiväinen vaihtelu jatkuu pidemmän aikaa siten, että eri jaksot vähän vaihtelevat pituudeltaan.

 

Sulkukorkeapaine (Omega-korkeapaine)

Monille se kaikkein toivotuin lomasää saadaan, kun päälle parkkeeraa laaja aurinkoinen korkeapaine. Tällöin puhutaan sulkukorkeapaineesta. Nimi viittaa korkeapaineen kykyyn tukkia matalapaineiden pääsy kyseiselle alueelle. Sulkukorkeapaine syntyy, kun yläilmakehässä virtaus muodostaa omegan muotoisen painekentän. Toisinaan omega-virtauksesta saattaa myös kuroutua irti erillinen korkeapaineen pisara, joka sotkee matalapaineiden toimintaa samoin kuin ilmakupla vesikiertojärjestelmissä. Tämänhetkinen säämme on hyvä esimerkki sulkukorkeapaineen säätyypistä.

 

Omega-korkeapaine ”sotkee” usein myös tietokonelaskelmia

Käytännössä tietokonelaskelmat on viritetty havaitsemaan ja varoittamaan ajoissa voimakkaista matalapaineista. Kolikolla näyttäisi kuitenkin olevan myös toinen puoli. Varsin usein tietokonelaskelmat aliarvioivat sulkukorkeapaineita ja niiden kykyä pidätellä matalapaineita. Usein tällaiset korkeapaineet jaksavatkin pidempään kuin tietokonelaskelmat ennustavat. Silloinkin kun matalapaineet oikeasti saapuvat, ne aluksi usein vain horjuttavat tilapäisesti omega-korkeapainetta, joka usein nousee uudelleen vastustamaan matalapaineiden liikkeitä. Uusi korkeapaine syntyy kuitenkin usein vähän eri paikkaan.

Yksi syy kyseisen ilmiön sitkeydelle saattaa olla korkeapaineen retrogressio, jossa korkeapaineet näyttävät usein liikkuvan idästä länteen päin vaikka todellisuudessa on kyse korkeapaineen kehittymisestä länsilaidallaan. Samoin kuin me ihmiset, myös korkea- ja matalapaineet hidastavat liikettään, kun paisuvat riittävän suuriksi. Tarpeeksi paisuttuaan korkeapaineet alkavat taantua ja kulkeutua ”väärään” suuntaan.

 

 

Korkeapaineessa sää on aurinkoista

Yleistäen voidaan sanoa, että sateet liittyvät matalapaineisiin, jotka huolehtivat aktiivisimmin erilaisten lämpöolojen sekoittamisesta. Sateet syntyvät matalapaineiden aiheuttamien nousevien ilmavirtausten seurauksena. Korkeapaineessa ilma on laskevassa liikkeessä, joka vastaavasti kuivattaa pilviä, mutta myös litistää niitä alaspäin pilvilautoiksi. Mikäli korkeapaineeseen jostain sitten pääsee pilviä, ne useimmiten muodostava pilvilauttoja, toisinaan varsin laajojakin peitteitä.

 

Korkeapaine ala ja yläilmakehässä
Korkeapaine ala- ja yläilmakehässä. A) Iltapäivän satelliittikuva ja pintapaine 22.7.2014 kello 15. Korkeapaine muodostaa laajan aurinkoisen alueen ja pilviä esiintyy lähinnä korkeapaineen laidoilla. B) Yläilmakehässä on lähipäivinä korkeapaine, jonka virtauskenttä on omegan muotoinen. Reippaimmat sateet jäävät lähipäivinä Kaakkois-Eurooppaan ja kauas Atlantille

Korkeapaineen sää

Laajoissa sulkukorkeapaineissa sää on siis pääsääntöisesti aurinkoista ja pilviä esiintyy lähinnä vain korkeapaineen laidoilla. Korkeapaineen kylmin sää sijaitsee tyypillisesti korkeapaineen itä-pohjoislaidalla, jossa vallitsee ns. kylmä advektio eli ilma virtaa alueelle kylmemmiltä seuduilta.

Kaikkein lämpimin sää puolestaan sijaitsee tyypillisesti korkeapaineen länsi-eteläosassa. Tyypillisimmin pilvisyys on kyseisillä alueilla pilviharsoa tai kaakosta kulkeutuneiden vanhojen ukkospilvien jäänteiden lauttoja. Toisinaan tälle alueelle matalapaineen lähestyessä voi syntyä ukkospilviä ja silloin ne helposti kehittyvätkin voimakkaimmiksi mahdollisiksi ukkosrintamiksi, sillä tällä alueella sijaitseva ilma on myös kaikkein kosteinta (vrt. kaakkoiset matalapaineet).

 

 

Kuinka kauan sulkukorkeapaineen ”löhöilysää” vielä kestää?

Korkeapaineen aurinkoinen lomasää näyttäisi tietokonelaskelmien valossa jatkuvan ainakin vielä viikonlopun yli. Tietokonelaskelmissa on vielä pieniä eroja. Amerikkalainen laskelma povaa muutoksen tuovaa säärintamaa maanantaille ja eurooppalainen tietokonelaskelma tiistaille. Kumpikin laskelma enteilee kuitenkin korkeapaineen murtumista. Lähipäivinä siis kannattaa seurata, alkavatko ennustelaskelmat siirtää korkeapaineen lähtöä päivä päivältä eteenpäin vai löytyykö malleista kenties yhteinen korkeapaineen tuomiopäivä.

 

Kuvassa nähdään Euroopan  ja Amerikan tietokonelaskelmien erot alkuviikolle, jolloin korkeapaine  näyttäisi laskelmien mukaan vähintäänkin horjahtavan
Kuvassa nähdään Euroopan ja Amerikan tietokonelaskelmien erot alkuviikolle. Tämänhetkisten laskelmien mukaan  korkeapaine näyttäisi vähintäänkin horjahtavan. Kummassakin laskelmassa lännestä saapuu matalapaine, jonka kylmä rintama kukistaa korkeapaineen ja helteet. Amerikkalaisessa laskelmassa kylmeneminen on nopeampi ja voimakkaampi kuin eurooppalaisessa laskelmassa. Eurooppalainen laskelma kehittää maanantaille voimakkaan ukkosvyöhykkeen lähestyvän kylmän rintaman etupuolelle. Tällä hetkellä siis kumpikin malli näyttää muutoksen alkua maanantaille.

ECMWF:n painekarttoja löytyy täältä : Pintapaine ja yläilmakehä (500 hPa)

 

GFS:n karttoja täältä: Eri painekenttiä

 

 

 

 

16 vastausta artikkeliin “Lomasään tarjoaa sulkukorkeapaine”

  1. Hieno kirjoitus Petri! Tuossa osui silmään, että ”Ennen vanhaan oli länsivirtausten kesiä”. Onko tämän suhteen huomattu jotain muutoksia, että nämä kesät olisivat vähentyneet?

    1. Kiitos, mitään varsinaista tutkimusta en asiaan liittyen ole nähnyt. Omakohtaiset kokemukset harrastukseni kautta kuitenkin ovat melko kattavia viimeisen 30 vuoden suhteen. Harrastan aaltosurffausta purjelaudalla. Käytännössä tämä on Etelä-Suomessa mahdollista kahdessa paikassa. Hangon seudulla idän ja kaakon välisillä tuulilla sekä lännenpuolisilla tuulilla (lounas-luode) Porissa. Porin kesäkelit ovat vuosi vuodelta selvästi vähentyneet ja käytännössä muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuunottamatta aaltokelejä ei enää kesäisin esiinny. Aaltoja syntyy Porin rannikolle käytännössä jos lännepuoleinen tuuli puhaltaa yli 12 m/s vähintään muutaman tunnin ajana. Vielä 90-luvun alussa ja varsinkin 80-luvun lopulla tällaisia aaltokelejä sattoi Porissa esiintyä kesälläkin lähes viikon yhtämittaisesti ja joka tapauksessa yli 10 kpl:tta kesäkuukausien aikana. Vielä nykyäänkin Suomenlahdelle riittää lounaanpuoleisia tuulia jonkun verran, mutta useimmiten näissäkin tilanteissa Porissa tuuli puhaltaa etelän ja idän väliltä tai lounaistuuli on voimakkuudeltaan selvästi alle 10 m/s , jolloin surffaukseen vaadittavia aaltoja ei voi syntyä. Reippaammat lännepuoleiset tuulet liittyvät Atlantin matalapainetoimintaa ja tästä päätelmäni Atlannin matalapainetoiminnan heikkenemiselle viime vuosina…

  2. Kiitos katsauksesta! Kiinnitin huomiota myös tuohon lauseeseen ”ennen vanhaan oli länsivirtausten kesiä”. Ne toden totta ovat vähentyneet, ainakin minun mielestäni. Muutama esimerkki tulee mieleen: 2009 ja 2012. Ne olivatkin keskilämpötilaltaan lähellä normaaleja. Huomattavasti enemmän tulee sen sijaan mieleen näitä kesiä, jolloin pätsimäiset helteet jatkuvat viikkoja tai jopa kuukausia – ja meteorologit vain jauhavat ”normaalista kausivaihtelusta”.

    Sen sijaan syksyisin ja talvisin matalapaineita kyllä toisinaan riittää kiusaksi asti, kuten viime vuonna huomattiin.

    Minusta meteorologit suhtautuvat ehkä vähän liian kritiikittä näihin helleputkiin. Ei niitä pitäisi varsinaisesti ylistää. Osa tykkää, minä en lainkaan. Sen sijaan lehtien otsikoissa mitä kovempi helle, sen suuremmat otsikot. No, meteorologithan eivät tietenkään otsikoita päätä.

    1. Aivan viime vuosina mielestäni matalapainetoiminta on heikentynty vähän myös syksyn osalta ja selvemmin rajoittunut syksyn ja talven taisteluun eli kun ilmanlämpötilat alakavat olla jo selvästi 10 asteen alapuolella. (vastasin jo Masalle osan sinunkin kysymystäsi).

      Ilmastonmuutoksen erottaminen luonnolisesta vaihtelusta tieteellisin perustein on vaikeaa. Luonnollinen vaihtelu vaikkapa päivälämpötilojen osalta on meillä kesäisin 30 asteen luokkaa ja talvella jopa 50 asteen luokkaa. On vaikeaa jossain tilanteessa päätellä, että aste tai pari vaihtelusta johtuu jostakin tietystä pakotteesta tai ilmiöstä.
      Ikävä kyllä tällaiset luonnolista vaihtelua kertaluokkaa pienemmät ilmiöt tulevat näkyviin vasta pidemmissä tilastoissa. Ensimmäisenä ehkäpä juuri mahdollisina virtausten ja matalapaineiden reittien muutoksina. Tässäkin on kyllä hyvä muistaa, että muutaman kymmenen vuoden mittaiset muutokset voivat vielä olla satummaa ja yleistä kaaosta. Itse annan tässä tapauksessa näin lyhyelle aikajaksolle kuitenkin jonkin verran arvoa, koska kysessä ovat olleet nimenomaan maapallon historian lämpimimmät vuodet (viimeiset parikymmentä vuotta). Meillä juuri tuona aikana matalapaine toiminta on heikentynyt. Kun 90 luvun alussa myrskypäiviä oli usein yli 30 kpl on niitä viime vuosina ollut useimmiten alle 20 kpl ja huppuvuosinakin alle 30 .

    2. Juuri näin.

      Jokunen vuossi sitten puhuttiin, että jostain kumman syystä korkeapaineiden muodostumiskykky on heikentynyt?
      Nyt vaikuttaa siltä, että matalapainetoiminta on heikentynyt selvästi. Suomalaiseen normaalikesään kuuluvat sateetkin, jos täällä yleensä maa-ja metsätaloutta aiotaan harjoittaa. Mihin ovat kadonneet jatkuvammat sateet esim. päivän tai puolikin päivää kestävät yhtenäiset rintamat?
      Ainakin entisen Keski-Suomen läänin alueella ei ole vuosiin ollut muita kuin pikku ripsuja tai ukkossateita paikoittain kaatamalla. Tämäkin vuosi on ollut pohjavesien suhteen aivan kuivaa talvesta lähtien. Kesäkuu oli jo kasvun kannalta hyvä, mutta sitten alkoivat nämä sietämättömät helteet kuivine kausineen.
      Eikö vuosia sitten puhuttu, että keskimäärin hellepäiviä olisi 10 – 15 vuodessa? Ja sen kyllä kestäisi ilman mitään kommervenkkejä ilmanjäähdytyksineen.

      1. Helteet eivät ole sietämättömiä, tosin jos lämpötila kohoaa auringossa 40 asteeseen, alan minäkin kallistua sille puolelle. Sitä paitsi alkuviikosta pitäisi saapua kaatosateet ja voimakkaat ukkoskuurot. Siinä kaipaamasi viilennys.

  3. Yksi ongelma on se, että nykyään informaatioita saadaan niin monesta paikasta, että aina ei voi tietää kuinka luotettavaa tieto on ja toisaalta koskeeko jokin asia koko maapalloa vai pelkästään esim Suomea. Helposti sitten vielä asiat alkavat vähän elämään huhupuheiden mukana.

    Toinen juttu on sitten se, että meillä luonnollinen vaihtelu on varsin suurta eri vuosien välillä. Keskiavo ei useinkaan kuvaa kovin hyvin todennäköismpiä sääolojammejuuri sen takia, että välillä on useampi kuukausi keskimääräistä selvästi lämpimämpää ja välillä sitten kylmempää. Leikkimielisesti olen joskus sanonutkin,että se vasta on harvinaista säätä, kun on vuodenaikaan nähden täysin keskimääräistä säätä ;)

  4. Mitä tulee kuluneeseen reiluun vuoteen, niin alla on ollut melkein koko ajan keskimääräistä lämpimämpää. Oman kirjanpitoni mukaan viime vuoden toukokuussa alkaneessa jaksossa ainoastaan kaksi kuukautta, viime tammikuu ja kesäkuu, olivat keskimääräistä viileämpiä. Monet kuukaudet olivat selvästi keskimääräistä lämpimämpiä, kuten viime marras-, joulu-, helmi- ja maaliskuut, myös huhtikuu.

    Siis jos suljetaan ilmastonmuutos-kortti pois, ja ajatellaan kausivaihtelun näkökulmasta, niin varmasti jossain vaiheessa olisi odotettavissa hieman vähemmän lämmintä säätä?

    Harvoinhan sää on keskimääräistä tilastojen mukaista, mutta kun lämpimät kaudet pidentyvät ja toistuvat, niistä tulee jo trendi.

    1. Aivan näin! Mikäli ilmastonmuutosta ei olisi olemassa, pitäisi jatkossa vastaavasti tulla useampien kuukausien keskimääräistä kylmempiä jaksoja.
      Muutaman kuukauden kylmää tai kuumaa jaksoa ei kuitenkaan voi laittaa ilmaston lämpenemisen tai viilenemisen piikkiin, vaan nämä ovat pääsääntöisesti selitettävissä luonnollisella vaihtelulla. Se, että meillä kesäkuussa päivälämpötilat olivat vaivoin +10 asteessa ja nyt +30 asteessa on yli 90 prosenttisesti luonnollista vaihtelua. Kesäkuussa ilma saapui arktisilta alueilta, nyt se on alun perin saapunut idän ja etelän suunnalta ja viime päivät pyörinyt hiljalleen pohjolan yllä ja päiväpäivältä lämmennyt kesäisen aurinkoisen korkeapaineen alla. Kyseisissä säätilanteissa tulee jatkossakin olemaan melkein yhtä suuret lämpötilaerot, vaikka ilmasto lämpenisi keskimäärin 5 astetta. Tämän takia on vaikea sanoa kuinka paljon jossakin hetkellisessä säässä on kyse ilmastonmuutoksen aikaansaannosta.
      Onko sitten viime vuosina yleistyneet itävirtaukset seurausta ilmastonmuutoksesta, ei vielä varmuudella tiedetä. Itse uskon, että näin on, mutta sitä ei ole mitenkään tieteellisesti todistettu. Haluan korosta, että tämä on vain oma tuntumani ja aavistukseni asian suhteen. Kaikki voi olla vain muutaman vuosikymmenen mittaista sattumaa. Varsinaiset ilmastonmuutoslaskelmat ennustavat nimittäin Atlantin matalapainetoiminnan voimistuvan ja myrskyratojen siirtyvän pohjoisemmaksi. Eli juuri päinvastaista, mitä nyt koko maapallon lämpiminä (90-luvulta eteenpäin) vuosina on tapahtunut varsinkin Suomalaisesta vinkkelistä ilmavirtauksia seuranneena.

  5. Kiitos Petri !
    Todella hyvä asiallinen ja varmasti kertoo paljon mikä ” säätyyppi ” menossa. Tässä joku voisi nopeasti alkaa taas hehkuttamaan ilmaston lämpenemistä :)
    Itse saan todella hyviä sääennusteita katsomalla jettivirtauksia., on olemassa 2 viikon ennuste jettivirtaukselle ja sieltä näkee todella hienosti miten esim. tämä korkeapaine on vaikuttanut.
    Mielestäni on ihan selvästi näkyvissä miten lounasvirtaukset Suomessa on vähentynyt ! Idän bokki korkeapaineet ovat vaan vahvistuneet vuosi vuodelta , viimeisen 10 vuoden ajan ? Olen harrastelija , joten tämä pitää ottaa myös sellaisena kansan ihmisen johtopäätöksenä. Tuntuu ikään kuin siltä että Golf virrasta ollaan montaa mieltä. Vähentynyt todella paljon sanoo joku , ja vähentynyt vain vähän sanovat toiset. Mihin uskoa ??
    Mutta tällaisia ” juttuja ” blogissa , ovat niin harvassa että tämä oli erikoisen ansiokas ja valaiseva kirjoitus.
    Mutta muistetaan syy – seuraus tapahtumaketjua. Olisi mielenkiintoista kuulla miksi esim. nyt taas tuli tämä blokkaus korkeapaine :)
    Ja muuten oletteko seuranneet minkälainen sää on ollut USA:ssa ? Olisikohan siellä ollut blokkaus matalapaineet liikkeellä jo vähän pidempään :)

    1. Sulkukorkeapaineen syntymistä meidän leveysasteilla jollekin tietylle paikalle ei järkevästi voi perustella. Nniitä syntyy aina jossain päin maapalloa ihan normaalin sekoituksen seurauksena. Se, että ne tuntuvat viime vuosina lisääntyneen voi olla sattumaa. Itse kuitenkin uskoisin niiden lisääntymisen johtuvan nimenomaan ilmastonmuutoksesta. Sen sijaan, että matalapainetoiminta meidän leveysasteilla voimistuisi, uskon käyvän juuri päinvastoin eli seisovat säätilanteet tulevat lisääntymään. Toki Atlantin matalapaineita jatkossakin tulee esiintymään ja välillä oikein aktiivisina.
      Olen kirjoittanut asiasta taannoin http://blogi.foreca.fi/2014/03/ilmastonmuutos-nyt/
      On kuitenkin tieteellisesti vähän vaarallista väittää tällaista ilman suurempia tutkimustuloksia, varsinkin kun tietokonelaskelmat ennustavat lähes päinvastaista. Olen tästä asiasta kirjoitellut pienemmillä keskustelupalstoilla varovasti jo 2000- luvun alussa. Tämän jälkeen olot ovat yhä vaan vahvemmin muuttua tähän suuntaan. Siksi nyt jo uskallan vähän varmemmin muistuttaa, ettemme vielä taida tietää, mitä tulevaisuus tarkalleen tuo tullessaan.
      Tämä ei siis tarkoita, että kyseenalaistaisin ilmastonmuutoksen. Päinvastoin, en sitä juurikaan epäile! Silti on mielestäni meteorologisesti edesvastuutonta liittää lämpimät säätilanteet ja myrskyt ehdoitta ilmastonmuutokseen, mutta vastaavasti kylmemmät sääjaksot ja heikkotuulisemmat vuodet vaan normaaliksi vaihteluksi.
      Toinen asia on tietenkin se, että ihmiskunnan kannalta on varmasti viisaampi varautua vähän liian negatiiviseen kuin positiiviseen ennusteeseen. Ei kuitenkaan pitäisi nähdä muutoksissa vaan pelkkiä negatiivisia puolia, niin kuin meillä aikuisilla usein on tapana. Tai ehkä tämä juuri juontuu tuosta yllä mainitusta. Lapsenahan näin ei vielä ajatella, vaan kaikki uusia ja erilainen on aina mahdollisuus johonkin uuteen 

  6. Maanantaiksi 4.8. GFS ennustaa superkuumaa. Etelässä ylitetään monin paikoin 30 astetta ja sisämaassa päästäneen lähemmäs 35 astetta.
    GFS:n ennuste on pitänyt hyvin kutinsa näillä helteillä. Katsotaan rikotaanko viikon päästä maanantaina tämän kesän lämpöennätykset?

  7. Hyvä kirjoitus – kuten tavallista!
    Kiitos, näitä lukee mielellään ja nämä aikaansaavat suuria ajatuksia pieneen päähän ;)

  8. Kiitos tästä laajasta artikkelista!

    Näyttää siltä, että kesän korkeapaineet ja talven matalapaineet liittyvät jotenkin yhteen. Tällaisen lämpöjakson aikana, jota nyt on eletty reilu vuosi, säätyyppi vaihtuu laajasti ottaen kaksi kertaa vuodessa – talvella matalapaineiden liikkeeseen Atlantilta, ja kesällä korkeapaineisiin Venäjältä. Kesällä korkeapaine ulottuu Suomeen, talvella se taas asettuu jonnekin Välimeren tienoille ja päästää matalapaineet liikkumaan pohjoisempaa, Suomen ohitse kohti napaseutuja. Mitään tieteellistä näyttöä tästä ei tietenkään ole, mutta ilmasto näyttää juuri nyt toimivan niin. Edellinen vastaava lämpökausi oli vuosina 2006-2009, jolloin sää noudatti samaa kaavaa – kesiä hallitsivat korkeapaineet ja talvia taas matalapaineet. Näin lämpötila maksimoituu, lukuunottamatta syksyyn ja kevääseen mahdollisesti jääviä siirtymävaiheita. Lämpöjakson sisään jää aina lyhyempiä viileämpiäkin jaksoja, kuten viime kesäkuussa tai tammikuussa, mutta ne eivät kestä kauan eivätkä muuta sään yleiskuvaa isommassa mittakaavassa.

    Vuosina 2006-2008 tehtiin useita lämpöennätyksiä, ehkä merkittävimpänä keskilämpötilan vuosiennätys 2008. Tänä vuonna on hyvin mahdollista että tuo ennätys rikkoutuu. Omien laskujeni mukaan toukokuusta 2013 huhtikuuhun 2014 ulottunut jakso oli jo historian lämpimin vuoden mittainen jakso.

    Tänä vuonna matalapaineiden vyöry Atlantilta päättyi jo maaliskuun alussa, jolloin oli vuoden ensimmäinen korkeapaineisiin perustuva lämpöjakso ja lämpötilat nousivat jo yli 10 asteen. Tuon jakson jälkeenkään matalapaineita ei ole tullut lännestä juuri lainkaan: niinä aikoina jolloin on ollut sateisempaa, matalapaineet ovat tulleet muualta päin, kuten kesäkuussa pohjoisesta. Muutos oli aika dramaattinen, ottaen huomioon että helmikuuhun asti matalapaineita tuli melkeinpä päivittäin.

    Nyt näyttää vahvasti siltä, että korkeapaineet pitävät edelleenkin pintansa, ja nämä helteet ja kuivuus jatkuvat pitkälle syyskuuhun. Syksystä on mahdotonta sanoa, mihin kohtaan säätyypin vaihdos ajoittuu, se voi tulla jo syyskuussa, mutta on myös mahdollista että loka- ja marraskuukin ovat vielä osittain korkeapaineisia ja mantereisia, jolloin nähtäisiin mahdollisesti pakkasia ja normaalia viileämpääkin säätä. Mutta joulukuun alkuun mennessä Atlantin matalapainenauha on taas paikallaan ja alkaa tavanomainen sadekausi. Olisin mielelläni väärässä, kunnon talvien ystävä kun olen, mutta tuo on ilman muuta todennäköisin vaihtoehto.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.