Meri savuaa

Julkaistu

Aamulla 14.1. alkoi Etelä-Suomessakin olla jo sen verran kylmää, että uskaltaa puhua jo kunnon talvisäästä, kun maassakin on jo vähän lunta. Herättyäni kurkistin lämpömittariin ja huomasin ilokseni samalla, että talvisää toi mukanaan myös talvisia ilmiöitä, kuten merisavun ts. merisumun.

Merisavua Kruunuvuorenselällä klo 14.1. 9.45. Lämpötila lähimmällä mittausasemalla Kaisanemessä -14,9 C.
Merisavua Kruunuvuorenselällä klo 14.1. 9.45. Lämpötila lähimmällä mittausasemalla Kaisanemessä -14,9 C.

Merisavu on sumun yksi ilmenemismuoto ja on luokitukseltaan haihtumissumu. Merisavu syntyy tyypillisesti sulan meren tai vesistön yllä alkutalvella, kun mantereelta virtaa vähintään noin 15 astetta kylmempää ilmaa kuin veden pinta on. Käytännössä siis lämpötilan tulee olla vähintään -15 astetta, jos veden pinta on juuri ja juuri plussan puolella.

Jäänmurtaja Urho odottaa meren jäätymistä, joka alkoi vauhdikkaasti pakkasten myötä.
Jäänmurtaja Urho odottaa meren jäätymistä, joka alkoi vauhdikkaasti pakkasten myötä.

Kun tällaista arktisen kylmää ilmaa kulkeutuu sulan veden ylle, käynnistyy haihtuminen veden pinnasta, joka tiivistyy helposti sumuksi hyytävän kylmässä ilmassa.  Näin ollen veden ylle muodostuu harsomaista sumua tai ylöspäin kohoavia sumutorneja. Kylmä ilma kykenee sitomaan vähemmän kosteutta kuin lämmin ilma, jonka vuoksi sumu syntyy. Mitä suurempi on lämpötilaero ilman ja veden välillä, sitä näyttävämpi on myös sumu.

Näkymä Kruununhaasta kattojen yli Kruunuvuorenselälle.
Näkymä Kruununhaasta kattojen yli Kruunuvuorenselälle.

Oletko itse törmännyt jo tänä vuonna merisavuun tai joihinkin muihin mielenkiintoisiin talvisiin sääilmiöihin?

Kuvat: Aleksi Jokela

11 vastausta artikkeliin “Meri savuaa”

  1. Mikä on nimeltään järvelle muodostuva vastaava ilmiö? Järvisavu ? Jokavuotinen ilmiö ainakin Näsijärvellä juuri sinä päivänä kun isommat järvenselät: Näsiselkä ja Koljonselkä alkavat jäätyä umpeen. Tänään 14.1. aamulla Näsijärvi savusi niin, että sumua levisi pohjoisvirtauksen mukana Tampereen keskustan päälle myös. Sumu aiheutti kaunista härmää tiivistyessään myös puiden oksille rantamaisemissa. Kauempaan Länsi-Tampereelta päin katsoen sumun yläreuna oli Näsinneulan huipun tasolla eli noin 180 metrissä. En valitettavasti huomannut ottaa kuvaa, mutta kauniilta ja hieman salaperäiseltä ilmiö näyttää.

    1. EI taida olla erikseen nimitystä järvellä syntyvästä haihtumissumusta, mutta kyseessä siis sama ilmiö. Voinee käyttää samaa termiä vaikka järvi onkin kyseessä.

  2. Varmimmin merisavuun törmää Helsingissä loppukeväästä ja alkukesästä. Merivesi on muutaman asteen plussan puolella, mutta ilmamassa voi olla yli 20 astetta merivettä lämpimämpää.

    1. Hei Jussi!

      Tarkoitat varmaankin merisumua? Tällöin on kyseessä advektiosumu eli siirtymäsumu. Kuvailemasi kaltainen sumu syntyy, kun maalta virtaa tosiaan tuota paljon lämpimämpää ja kosteaa ilmaa, joka sitten kulkeutuu kylmän meren ylle tiivistyen jäähtyessään varsinaiseksi sankaksikin sumuksi. Eli syntytapa ja luokitus hieman erilainen.

  3. Minulle on jäänyt se käsitys, että pakkasilmalla sulan veden päällä höyryää aina, jos ei ole vähintään kohtalainen tuuli. Onko tuo merisavu siis jotenkin erilainen (sankempi?) ilmiö kuin se kun sulan järven yllä höyryää ulkolämpötilan ollessa vaikkapa miinus viisi tai kymmenen astetta? Vai onko kyseessä vain aste-ero, jonka rajaksi on päätetty tuo noin miinus viisitoista astetta?

    1. Vedesta haihtuu toki koko ajan kosteutta, ja pienemmälläkin lämpötilaerolla riippuen mm, ilman kosteudesta sekä tuulen voimakkuudesta voi veden pinta höyrytä. Tyypillisesti kuitenkin se vaatii tuon noin 15 astetta.

  4. Voiko tuota härmistyvää höyryä tosiaan kutsua savuksi, vaikka se ei ole mitenkään palamisen tai hapettumisen tuote? Onhan siinä kaiketi kiinteitä partikkeleitä kaasun seassa, mutta silti kyse on vedestä.

    Sumu on tavallisimmin veden ja vesihöyryn ja ilman aerosoliseos, mutta saa siinä olla jääkiteitäkin. Mielestäni tässä on kyse vain sumusta, ei savusta, koska se ei synny palokaasusta.

    1. Kyllä se on ihan virallinen nimitys ilmiölle. Merisavu kuvaa ilmiötä paremmin, sillä se ei varsinaisesti ole yhtä laaja-alainen ja heterogeeninen kuin varsinainen sumu, vaan muistuttaa pikemminkin juuri savua. Lisäksi sumun määritelmä on että näkyvyys on alle 1 km. Merisavun kohdalla ei voida puhua näkyvyydestä sillä se ei ole homogeeninen.

      1. Kiitos vastauksesta. Pitänee ymmärtää, että merisavu ei ole savua, vaan merisavua. Toinen on fysiikan termi ja toinen meteorologian eivätkä ne ole ihan kiinteää sukua toisilleen. Vähän niinkuin kukko ja kalakukko.

  5. Onko ns. ”luminuudeli” (jäänpintaan ja myöhemmin) itseensä tiivistyneen ns. ”järvisavun” jään päällä laskeutunut ja tiivistynyt lumen olomuoto:

    ”Suolijärven pinta kuin ”luminuudelia” – erikoinen luonnonilmiö Tuuloksessa”(http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=9495)

    ”Merisavu” -sana on mielestäni hyvä keksintö, koska sen ansiosta voi vain yhtä sanaa käyttämällä erottaa tavallisen ”kesäsumun” >-15 asteen lämpötilaeron aiheuttamasta harvinaisemmasta(?) ”talvisumusta”.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.