Perjantai 13. päivä ja Seija-myrsky

Harvinasen vaisusti alkanut myrskyvuosi 2013 sai huimasti lisäpotkua loppuvuodesta, kun myrskyjen esiintymistiheys moninkertaistui kertaheitolla. Eino ja Oskari ovat näyttäneet jo mahtinsa, huomenna on Seijan vuoro.

Tätä kirjoittaessani myrskykeskus on torstai-iltapäivänä vielä Norjan luoteisrannikolla. Norjan Ilmatieteen laitos on antanut korkeimman luokan Extreme Weather –säävaroituksen mm. yli 30 m/s puhaltavista keskituulista, 40-45 m/s raivoavista puuskatuulista ja puolen metrin lumikertymistä. Ruotsin Ilmatieteen laitoksen sivuilla on myös korkeimman tason varoitus, Varning klass 3, maan keskivaiheille. Enpä muista hetkeen nähneeni korkeimman luokan varoituksia naapurivaltiomme sisämaa-alueille.

Myrskyn olemus ja reitti muistuttaa kovasti Eino- ja Oskari-myrskyjä. Itse myrskymatalapaineen halkaisija on pieni, mutta nimenomaan pienet myrskyt pääsevät voimistumaan yllättävänkin nopeasti ja ovat nopealiikkeisiä. Senpä takia mallitkaan eivät aina osaa ennakoida myrskyn todellista voimaa ja reittiä, kun taas suurten matalapaineiden käyttäytyminen on paremmin ennakoitavissa.

Tuuli yltyy myrskylukemiin läntisillä merialueilla jo torstai-illan aikana, mutta kaikista voimakkaimmat tuulet ajoittuvat perjantaiyölle ja -aamulle.

Puuskatuulet ovat sisämaassa pahimmillaan perjantaina aamuyöllä

Kuva1: Puuskatuulet ovat sisämaassa pahimmillaan perjantaina aamuyöllä

Forecan nettisivuiltakin löytyvän mainion puuskaennusteen perusteella vaarallisimmat tuulet ajoittuvat Etelä- ja Länsi-Suomen sisämaahan perjantaiaamuyölle, jolloin sisämaassakin yksittäiset tuulenpuuskat voivat yltyä myrskylukemiin – paikoin voidaan mitata jopa 25 m/s raivoavia puuskia. Näin raju puhuri kaataa helposti puita, sillä maa on jälleen sulanut monin paikoin lumettomaksi  ja routa on olematonta. Sähkökatkot uhkaavat kymmeniä tuhansia talouksia erityisesti Uudeltamaalta kohti Pohjanmaata ulottuvalla alueella.

Myrskytuulet tulevat myös nostattamaan korkeita aaltoja erityisesti Selkämerelle, pohjoiselle Itämerelle ja paikoin myös Suomenlahdelle.

Kuva2: Merkittävät aallonkorkeudet perjantaina aamuyöstä ovat paikoin yli 4 metriä.

Kuva2: Merkitsevät aallonkorkeudet perjantaina aamuyöstä ovat paikoin yli 4 metriä.

Kuvastä näät merkittävät aallonkorkeudet, jotka tulevat olemaan suosituilla risteilyreiteilläkin luokkaa 3-4 metriä, mutta yksittäiset aallot voivat kasvaa kuusimetrisiksi (yksittäinen aalto = ~1.8 * merkitsevä aallonkorkeus).

Todennäköisesti Seijaksi ristitty 13. päivän myrsky etenee kuitenkin hyvin nopeasti Suomen itäpuolelle, ja perjantai-iltapäivällä vaarallisimmat puuskat ovat jo ohi. Myrsky tuo maan keskivaiheille runsaita vesi- ja räntäsateita, tosin Etelä-Lapissa, Kainuussa ja Koillismaalla lunta voi pyryttää päivän mittaan 20 senttimetriä.

Harvinaisen korkeita lämpötiloja keskiviikkona

Eilen mitattiin maan keski- ja pohjoisosassa vuodenaikaan nähden paikoin jopa harvinaisen korkeita lämpötiloja. Koko maan länsipuoliskolla lämpötila kohosi viiden asteen tuntumaan ja korkein lämpötila mitattiin Oulunsalossa: 8,4 astetta!

 

Suomen korkeimmat lämpötilat 11.12.2013

Kuva3: Suomen korkeimmat lämpötilat 11.12.2013

Suomeen kiertyi erittäin lauhaa ilmamassaa; keskitroposfäärissä voimakas ilmavirtaus kävi suoraan Kanariansaarilta kohti Skandinavian pohjoisosaa.

 

Luotausesimerkki Jokioisista (Etelä-Suomi) keskiviikolta.

Kuva4: Luotausesimerkki Jokioisista (Etelä-Suomi) keskiviikolta.

Ylläolevassa kuvassa näkyy Jokioisten luotauskäyrä eiliseltä päivältä. Luotauskäyrä kuvaa lämpötilaa eri korkeuksissa. Maanpintatasolla lämpötila jäi vain +1 asteeseen, mutta noin kilometrin korkeudella lämpötila oli eilen jopa yli +10 asteessa, joten ilmamassa oli varsin lämmintä vuodeaikaan nähden. Normaalisti ilmakehä kylmenee maanpinnan yläpuolella troposfääriin saakka, mutta talvisin nähdään usein tilanteita, jolloin ilma on esimerkiksi kilometrin-kahden korkeudella selvästi lämpimämpää. Voimakas tuuli pääsee sekoittamaan lämmintä ilmamassaa maanpintatasollekin, joten usein talven korkeimmat lukemat mitataankin tuulisissa olosuhteissa. Inversiotilanteiksikin näitä kutsutaan.

On kuitenkin mahdollista, että kuluneen joulukuun korkein lämpötila mitataan myöhään tänä iltana tai ensi yönä uusiksi, nimittäin etelä- ja lounaisrannikolla käväistään parhaimmillaan +7…+8 asteessa.

Kuva1 & Kuva2: http://www.foreca.fi/

Kuva3 & Kuva4: Markus Mäntykannas

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

15 vastausta kirjoitukseen

  1. Wolgang sanoo:

    Meneeköhän taas pieleen kuten viimeisin kirjuuttelusi?:)

  2. Markus Mäntykannas sanoo:

    No toivottavasti ei niin pahasti – joulukuun pitkän ajan ennusteet kääntyivät nimittäin vastikään täysin päälaelleen. Kyllä mallit ovat yksimielisiä tällä hetkellä Suomeen rantautuvan myrskyn voimasta. Toivotaan kuitenkin, että tuhot pysyvät minimissään!

    • Timo Koski sanoo:

      Hetkonen, ensimmäinen lause on pitkän ajan ennusteista, ja niiden muutoksesta, josta ei sen enempää mainitakaan. Käsittäisin sen olevan 15-20pv eteenpäin. Yhtäkkiä seuraava lause onkin tulevasta navakasta tuulesta, ehkä kovastakin tuulesta(en käytä ”my…y”-sanaa, koska my…ytuulia tuskin esiintyy maalla keskituulena, puuskia ei lasketa) ja samalla siis n. max. 15-20 tunnin jaksosta ja sen ennusteiden yhtenevyyksistä.

  3. Markus Mäntykannas sanoo:

    Timo, kommentoin lyhyesti edellisen kirjoittajan viestiä. ECMWF:n (Euroopan keskus) kuukausiennuste joulukuulle näytti vielä reilu viikko sitten huomattavasti kylmemmältä, mutta uusimmat ennusteet ovat pysyneet yksimielisinä sen suhteen, että joulukuun loppupuolisko on tavanomaista lauhempi ja länsivirtausvoittoinen. Näin ollen mustan joulun todennäköisyys on kasvanut erityisesti etelä- ja länsirannikolla sekä osittain myös sisämaassa Etelä- ja Länsi-Suomessa.

    Toisella lauseellani viittasin uusimpaan kirjoitukseeni, ensimmäisellä vanhempaan. Ja kyllä, olet oikeassa, maa-alueilla myrskytuulet (yli 21 m/s keskituulena) ovat erittäin harvinaisia. Hyvänä nyrkkisääntönä on se, että maa-alueilla myrskypuuskia voi esiintyä, mikäli keskituulen nopeus on vähintään n. 12 m/s, nimittäin yksittäiset puuskat voivat maa-alueilla olla 1,7 – 1,8 -kertaisia keskituuleen verrattuna. Ja puuskathan ne nimenomaan yleensä tuulivahingot aiheuttavatkin.

    • Timo Koski sanoo:

      Vähän tuohon suuntaan ajattelinkin. Oli vaan niin hienosti vaihdettu puheenaihetta lennosta, että piti hieman sorkkaista. Mikään ei ole niin vaikeaa kuin ennustaminen, paitsi tulevaisuuden ennustaminen.

  4. SeijaMyrsky sanoo:

    Juuri näin, nyt jo yli 100000 vailla sähköjä. Yö ollut myös lämmin, täällä etelässä +9 näytti mittarit. Onkohan myrsky jo pahempi ku ne edelliset…?

  5. Jussi sanoo:

    Valitettavasti näyttäisi aika selvältä, että etelässä on tänä vuonna musta joulu. Koko ajan menee ennusteissa letkassa matalapaineita yli, vähän eri reittiä. Jos koko ajan pysyy plussalla, on mahdotonta, että maa olisi valkoinen. Minusta on mielenkiintoisinta nyt, miten korkealle lumiraja nousee.

    Uskallatko sanoa kausiennusteista mitään? CFS:n kausiennustekartoissa on selvästi punaista pohjaväriä, mikä tarkoittaa keskimääräistä lämpimämpää. ECMWF:n tammi-maaliskuun ennusteessa oli minusta ristiriita: siinä sanottiin, että etelä- ja keskiosassa maata olisi luultavasti suurin piirtein keskimääräisiä lämpötiloja, mutta sitten kuitenkin ilmavirtaus kävisi pääosin lännestä. Sellainen tilannehan on ollut nyt, ja sää on ollut lämmintä.

    • Jussi sanoo:

      NAO-indeksi ei ole kovin korkealla, itse asiassa ennusteissa lähes neutraali. Silti näyttää olevan kauhean ärhäköitä matalia liikkeellä. Kuinkahan kauan näin ärhäkkä matalatoiminta voi jatkua?

      MInulle tulee mieleen monta vuotta, jolloin näin jatkui tosi pitkään. Ääriesimerkkinä oli 2007-08, jolloin talvi ei alkanut etelässä ollenkaan. 2004-05 ja 2006-07 kävi niin, että joulukuu meni vesikeleissä ja tammikuukin hyvin pitkälle, kunnes tammikuun lopulla tuli ”korviketalvi”, joka kesti helmikuun ajan. Onhan joskus ollut niitäkin talvia, jolloin kylmin kuukausi on ollut maaliskuu.

      MIkä mielestäsi selittää sitä, että joulukuiden välillä on niin valtavia eroja? Vuosi sitten tuuli suoraan Siperiasta, oli kunnon pakkasia ja kymmenien senttien hanget. Nyt on suora tunneli lämpimältä Atlantilta.
      Ilmastonmuutoshan näitä ääri-ilmiöitä ruokkii.

  6. Markus Mäntykannas sanoo:

    Jussi, niinpä. Kylmänpurkauksia ei oikein ole näköpiirissä, ja valkea joulu on todennäköinen lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Mitä lähemmäs rannikoita mennään, sitä suuremmalla todennäköisyydellä joulusta tulee musta.

    Kieltämättä pieni ristariita on havaittavissa Euroopan keskuksen vuodenaikaisennusteessa. Keski-Euroopassa vahva korkeapaineen alue indikoi yleensä meille lauhaa, länsituulivoittoista ja erittäin vaihtelevaa säätä. Se, miksi lämpötiloissa ei juurikaan näy poikkeamia suuntaan tai toiseen, saattaisi osittain selittyä juuri tuolla vaihtelulla. Talveen voi siis kuulua pidempiäkin lauhoja suojajaksoja, mutta toisaalta matalapaineiden jälkipuolella tulevat kylmänpurkaukset pohjoisesta voisivat ajoittain tuoda selvästi kylmempääkin ilmaa. NOAA:lla ilmanpaine- ja lämpötilaennuste ovat puolestaan paremmin tasapainossa – sen mukaan Suomessa olisi tavanomaista lämpimämpi talvi tulossa.

    Hyvä kysymys… Voi kunpa pystyisi vastaamaan! Kyllähän tällainen matalapaineiden jatkuva syöttö voi jäädä pitkäksikin aikaa päälle. NAO-indeksiä olennaisempana ennusteena pitäisin 10 hPa:n geopotentiaaliennustetta, joka kertoo polaaripyörteen voimakkuudesta (http://users.met.fu-berlin.de/~Aktuell/strat-www/wdiag/ec.php?alert=1&level=10&forecast=all&lng=eng). Ainakin jouluun saakka tämä ylätroposfäärissä ja statosfäärissä sijaitseva pyörre näyttäisi vahvalta, joten keskileveysasteilla voimakkaat länsivirtaukset ovat vallitsevia. Toki positiivisemmaksi muuttuva NAO-indeksin kehityskin puhuu puolestaan.

    Mielestäni viime vuosina talvisäiden kehitys on mennyt melko hyvin käsikädessä polaaripyörteen kanssa. Lauhoina talvina pyörre on ollut vahva ja pitänyt arktisen ja kuivan ilmamassan sisäpuolellaan, mutta esimerkiksi talvena 2009-2010 polaaripyörre heikkeni merkittävästi ja tämän myötä myös länsivirtaukset kärsivät. Matalapaineiden reitti suuntautui selvästi eteläisemmälle reitille ja läntisten virtausten sijasta saimmekin tavanomaista enemmän hyisiä itävirtauksia.

    Suomen talvisääolosuhteet ovat kovasti riippuvaisia vallitsevasta suursäätilasta ja tuulensuunnista. Itäiset ja mantereiset virtaukset tuovat meille paukkupakkaset ja etelärannikolle hyvin lumiset talvet, kun taas Atlantilta saapuvat matalapaineet ja länsivirtaukset pitävät Suomen selvästi lämpimämpänä verrattuna muihin alueisiin leveyspiirillämme (vrt. Pohjois-Kanada ja Siperia).

  7. JJ sanoo:

    Kyllä, näyttää valitettavan mustalta joululta (paitsi pohjoinen Suomi). Lumi toisi mukavamman joulutunnelman ja valoisuutta. Lumeton joulu taitaa olla melko varma myös Etelä-Savon seudulle?

  8. nahjuksen raimo sanoo:

    Semmosta vaan, että kun puhutaan Tapani-myrskystä, on viime aikoina alettu lisäämään mukaan myös vuosiluku. Ihan oikein. Minä muistelen 1990-luvulla olleen Savossa puita kaataneen myrskyn tapaninpäivänä. Montakohan Tapani-myrskyä lieneekään kaikkiaan, jos oikein tilastoja tutkitaan?

    Matalapaineita on kyllä ollut Suomessa joulukuussa ennenkin. 1970-luvulta muistan joulukuun, jolloin oli Savossa ukkosta ja salamointia.

  9. Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

    Myrskyistä puheen ollen eduskunnan ympäristövaliokunnan edellinen pitkäaikainen puheenjohtaja Pentti Tiusanen kirjoittaa 14.12 (HS), että ” Suomessakin lisääntyneet myrskyt kertovat ilmastonmuutoksesta.” Onko Markuksella tilastoja siitä, kuinka paljon myrskyt ovat lisääntyneet?

  10. Jussi sanoo:

    Pahimmissa painajaisissa näen aina talven 2007-08 toisinnon. Silloinhan talvi ei oikeastaan ikinä alkanut ja ällistyttävästi Hki-Kaisaniemen keskilämpötila oli plusmerkkinen! Ehkä nyt ei sentään niin lämmintä ole luvassa. Se ”talvihan” oli kaikin puolin poikkeuksellinen.

    Minua tosiaan ihmetyttää se, että varsinkin joulukuut ovat kuin yö ja päivä. On joko holotnaa ja kinoksia tai silkkaa vesikeliä. Mitä on tapahtunut ”normijoulukuille”? Jos vaikka vertaa joulukuuta 2012 ja 2011, niiden keskilämpötilan välillä oli 10 asteen ero! 2000-luvulla on mitattu noin 5 vuoden sisällä ennätyslämmin joulukuu 2006 ja erityisen kylmä jouluaatto 2010 ja jouluaaton korkeimmat kinokset (Hki, 2012). Sään ääri-ilmiöt ovat tosiaan jyllänneet varsinkin joulukuussa.

  11. Markus Mäntykannas sanoo:

    JJ, Etelä-Savo näyttäisi olevan vähän siinä ja siinä. Vilkaisin, että esim. Mikkelissä lunta on vain 12 cm, ja kyllähän tuo sulaa nopeasti tihkusateisessa suojasäässä. Tosin muutama selkeämpi pakkaspäiväkin on tiedossa ennen joulua, mutta eipä hirveästi uutta lunta. Lappeenranta-Jyväskylä-Oulu -linjan eteläpuolisko on vaarassa jäädä lumettomaksi.

    Raimo, en osaa tilastoista sanoa suoralta kädeltä, mutta täytyypä vilkaista. Kyllä varmasti löytyy samannimisiä myrskyjä 1900-luvun puolelta. Talviukkoset ovat harvinaisia, mutta voimakkaissa lumipyryissä tai -kuuroissa toisinaan salamoi. Itse muistan kerran kuulleeni voimakkaan jyräyksen keskellä tammikuuta lumiraekuuron aikana.

    Myrskyjen määrä on 2000-luvulla ollut laskusuhdanteinen – tänä vuonna myrskyjä on ollut vähiten viimeiseen 20 vuoteen. Aktiivisin myrskyvuosi näyttäisi Ilmatieteen laitoksen tuulitilaston perusteella olevan 1995, jolloin myrskypäiviä oli 38, kun tänä vuonna niitä on ollut alustavasti vasta yhdeksän. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista myrskyjen määrään on ristiriitaista tietoa: osa tutkimustuloksista osoittaa, että myrskyjen määrä pysyy ennallaan tai jopa vähenee, mutta valtaosa tuloksista puhuu myrskyjen intensiteetin voimistumisen puolesta. Eli ehkä tulevaisuudessa myrskyjen määrässä ei tapahdu suuria muutoksia, mutta ne saattavat olla rajumpia.

    Jussi, niinpä, mikäköhän se sellainen ”normijoulukuu” on – ei ihan heti muistu mieleen ;) Joulukuussa ääripäät voivat olla aika huimia eri vuosien välillä. Suomi sijaitsee suuren Euraasian mantereen länsireunalla ja Atlantin itäreunalla, joten ilmastossamme on sekä merellisiä että mantereisia piirteitä. Ihan tuurista kiinni, mitä milloinkin. Joulukuussa horisontaaliset lämpötilaerot leveyasteillamme alkavat olla suurimmillaan: vrt. esim. Pohjois-Atlantin +10…+13 ja Siperian -40…-50. Mitä pidemmälle talvea mennään, sitä pienemmiksi lämpötilaerot vähitellen käyvät, kun meret jäähtyvät. Ilmakehälläkin on vielä joulukuussa muistissaan ripaus kesän ja syksyn lämmöstä, se kun kylmenee hitaasti ja reagoi viiveellä maanpintatasolla tapahtuviin muutoksiin. Vähitellen ilmakehä jäähtyy talven edetessä, ja joulukuun kaltaiset ääriolosuhteet käyvät epätodennäköisimmiksi. Toki ”talvi” 2006-2007 oli poikkeus sääntöön – silloin Suomi kuului käytännössä koko talvikauden Atlantin lauhojen tuulten vaikutuspiirin, eikä mantereisia ominaisuuksia ollut säätyypissä juuri lainkaan.

    • Jussi sanoo:

      No normikuukautta tuskin on mutta lähinnä tarkoitin sellaista kuukautta, joka lämpötilaoloiltaan olisi ollut likellä pitkän ajan keskiarvoja. Sellainen oli viimeksi 2005. Mutta sanoisin näppituntumalla ja tilastojenkin perusteella, että 2000-luvulla ääripäät ovat korostuneet enemmän kuin ennen ja enemmän kuin muina kuukausina. Toki on selvää, että suurimmat vuotuiset erot ovat juuri talvella.

      Minun esimerkkini oli 2007-08 talvi mutta myös 2006-07 oli tosi heikko esitys. Silloin talvi tosin tuli helmikuuksi kylään ja 2004-05 kovimmat pakkaset paukkuivat maaliskuussa.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.