Syysmyrskyt hellittävät – talvi saapuu viikonloppuna

Elämme tällä hetkellä myrskyjen kulta-aikaa: keskimäärin myrskyjen esiintyvyystiheys on suurimillaan juuri tähän aikaan vuodesta. Onhan tässä jo muutamana päivänä tuuli aiheuttanutkin tuhoja erityisesti läntisessä ja keskisessä Suomessa, mutta yhä ollaan selvästi jäljessä myrskytilastoista. Meillä pitäisi keskimäärin olla 20 myrskypäivää vuodessa, mutta tähän mennessä olemme saaneet tyytyä vain seitsemään. Jos luontoäiti päättää ottaa tilastoja kiinni, niin varautukaa siihen, että joulukuussa myrskyää joka toinen päivä!

Miksi loppusyksystä myrskyää?

Me meteorologit käytämme toisinaan termiä ”barokliininen ilmakehä” puhuessamme keskileveysasteiden, myös Suomen, matalapainetoiminnasta ja säähäiriöistä. Barokliininen vyöhyke kattaa valtaosan pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeasta vyöhykkeestä, johon pääosa Euroopastakin kuuluu. Tällä vyöhykkeellä matalapaineiden syntyminen, erityisesti Yhdysvaltojen itärannikolla, on talvisin aktiivisinta. Barokliiniseen vyöhykkeeseen syntyy siis helposti säähäiriöitä, joita arkikielessä kutsutaan matala- ja korkeapaineiksi.

Merillä on valtava ominaislämpökapasiteetti, ts. ne lämpenevät ja kylmenevät selvästi hitaammin kuin mantereet. Loppusyksystä pohjoisen pallonpuoliskon manneralueet kylmenevät nopeasti, kun taas meret ovat suhteessa lämpimämpiä. Matalapainetoiminta vilkastuu Atlantilla selvästi loka-marraskuun aikana, jolloin eri leveysasteiden väliset lämpötilaerot alkavat kasvaa suuriksi. Kuvitelkaapa, että pakkasta voi helposti Siperiassa tai Pohjois-Kanadassa olla 40 astetta, kun taas samaan aikaan Pohjois-Atlantti on vielä samalla leveysasteella yli +10-asteinen!

Matalapaineet saavat energiansa lämpimistä merialueista, ja matalapaineiden tehtävänä on tasoittaa lämpötilaeroja pohjoisten ja eteläisten leveysasteiden välillä. Ne kuljettavat vuoroin lämmintä ilmaa kohti pohjoista ja vuoroin kylmää kohti etelää. Ilman matala- ja korkeapaineita osa pohjolasta pääsisi kylmenemään talvisin huomattavasti nykyistä kylmemmäksi (aurinko ei lämmitä 60°N pohjoispuolella juuri lainkaan!), kun taas samalla tropiikki paahtuisi huonosti lämmitetyksi saunaksi. Mainittakoon kuitenkin, että päiväntasaajan tropiikissa barokliinisiä säähäiriöitä ei esiinny Coriolis-ilmiön (fi.wikipedia.org/wiki/Coriolis-ilmiö) ollessa olemattoman pieni.

Matalapaineiden tyypillinen reitti

Matalapaineiden tyypillinen reitti

Myrskypäiviä on keskimäärin Suomessa eniten marras- ja joulukuussa, molempina kuukausina kolmesta neljään. Tällöin Atlantilla syntyvät matalapaineet pääsevät lämpimän meren yllä voimistumaan usein myrskyiksi saakka ja säilyttävät vielä osan voimastaan iskeydyttyään Suomeenkin. Kovimmat hirmumyrskytuulet kuitenkin usein jäävät esimerkiksi Länsi-Norjan, Tanskan tai Etelä-Ruotsin asiaksi. Kun matalapaine liikkuu lämpimän alustan (merialueet, esimerkiksi Atlantti tai Pohjanmeri) yltä kohti itää kylmemmän alustan eli mantereen päälle, menettää se nopeasti tehonsa. Vaikka Itämeri onkin yleensä alkutalvesta selvästi mannerta lämpimämpi, on se liian pieni ja matala energianlähde ylläpitääkseen voimakkaita myrskyjä.

Hirmumyrskyä Suomessa?

Viime viikolla supertaifuuni, Haiyan, oli vielä kovasti pinnalla. Todennäköisesti kyseessä oli kaikkien aikojen voimakkain myrsky, mitä tulee tuulennopeuksiin. Mutta miten on Suomen kohtalo – voisiko meillä tuuli koskaan yltyä hirmumyrskylukemiin?

Luotettavan havaintoajanjakson, 1900-luvun puolivälin jälkeen, Suomessa ei tiettävästi ole esiintynyt yhtäkään hirmumyrskyä. Mainittakoot, että myrsky on hirmumyrsky, jos sen 10 minuutin keskituulennopeus on yli 32,7 m/s. Lähelle tätä on kuitenkin muutamaan otteeseen päästy: Valassaarilla 25.2.1971, Korsnäsillä 15.12.1975 ja 23.12.1975 sekä Hangon Tulliniemellä 23.1.1999. Kullakin asemalla keskituulen nopeudeksi mitattiin 31 m/s.

On olemassa kuitenkin eräs mysteeritapaus, ja nyt täytyykin kurkottaa aina 1800-luvun loppupuolelle: mitä oikein tapahtui Etelä-Suomessa 28. elokuuta vuonna 1890? Vastausta ei kukaan taida tietää tarkkaan, mutta on viitteitä siitä, että hirmumyrskylukemia olisi voitu tällöin mitata Suomen merialueilla ja hirmumyrskypuuskia mm. silloisessa Helsingissä. Tällöin eteläisessä Suomessa kaatui kymmeniä tuhansia puita ja rakennuksiakin vauroitui. Harmi, ettei havaintoverkostoa ollut 123 vuotta sitten juuri lainkaan, eikä (hirmu?)myrskyä voi vahvistaa.

Uskon kuitenkin, että vielä meikäläisen elinaikana Suomessa tullaan mittaamaan yli 32,7 m/s puhaltavia keskituulia, jolloin ensimmäinen hirmumyrsky voitaisiin rekisteröidä. Ennätyksethän on tehty rikottaviksi!

Myrskyisä vai lempeä loppuvuosi?

Vaikeaa antaa suoraa vastausta tähän, mutta ainakin selvästi viimeaikaista kylmempi marraskuun loppu. Matalapaineiden jatkuva marssi Atlantilta tulee päätökseensä, ja jatkossa niiden reitti tulee muuttumaan. Torstaina etelästä nouseva matalapaine tuo mukanansa kymmenisen senttiä lunta maan keskivaiheille, ja loppuviikko näyttää etelässäkin jo talvisemmalta. Lähinnä etelä- ja länsirannikko pysyttelee vielä niukasti plussan puolella. Lapissa rikottaneen helposti keskiviikon ja perjantain välillä kuluneen syksyn pakkasennätykset, kun selkeillä alueilla lämpötila voi öisin painua -30 asteen tuntumaan.

Kun tässä viime aikoina ovat myrskyt olleet kovasti pinnalla, niin haluaisin esittää teille kysymyksen: onko jokin syys- tai talvimyrsky jäänyt erityisesti sinun mieleesi?

kuva: Wetterzentrale.de

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

15 vastausta kirjoitukseen

  1. Riikka sanoo:

    En muista oliko se varsinaisesti myrskky, mutta kunnon lumipyry kuitenkin. Vuonna 91 jos oikein muistan. Koulun joulujuhlasta tarvoin 2km tuulessa ja tuiskussa ja päällähän ei ollut kuin juhlamekko, sukkahousut ja toppatakki.
    Oli hiukkasen kylmä kun kotiin pääsin :)

  2. Sumu sanoo:

    2011 Tapaninpäivän tuulet olivat aika hurjia Suomenkin mittakaavassa… Mutta ei ole kauas jääty hirmumyrskyistä.

  3. Jussi sanoo:

    Pitkän ajan ennusteet näyttävät vieläkin hakevan suuntaansa, mutta kävisikö niin hyvin, että ensi viikolla pysyttäisiin etelässäkin edes lähellä nollaa? Päiväpakkanen vaatisi huomattavasti vakaampaa pohjois- tai koillisvirtausta.

    Marraskuu on ollut niin turkasen lämmin jälleen kerran, että toivoisi edes pientä merkkiä talvesta tänne Helsinkiin.

  4. Markus Mäntykannas sanoo:

    Jussi, kyllä näyttäisi siltä, että viikonlopun jälkeen valtaosa maasta on jo yötäpäivää pakkasen puolella. Lähinnä aivan eteläisin ja lounaisin rannikkoseutu pysyttelee nollan tuntumassa, mutta näilläkin alueilla yöllä mennään pakkasen puolelle. Korkeapaine näyttäisi vahvistuvan Etelä- ja Keski-Suomen päälle tuoden mukanaan kuivempaa ja kylmempää ilmaa. Lappi puolestaan näyttää länsituulivoittoiselta, joten siellä viikosta voi tulla melko lauhakin.

    • Jussi sanoo:

      Tämän aamun ennusteet ovat vähän eri sukua: siellä on koillis- tai pohjoisvirtausten sijaan länsituulta. Silkkaa plussaa olisi tulossa Keski-Suomesta alaspäin. Kaikesta päätellen ennustettavuus on edelleen aika huono, mutta toivottavasti eivät talven merkit kuivuisi taas kokoon.

      • Markus Mäntykannas sanoo:

        Näin näyttäisi olevan. Ennusteet ovat menneet astetta lauhempaan suuntaan – joka tapauksessa viikonvaihde vielä näyttää melko talviselta ja korkeapainevoittoiselta.

        NAO-indeksin kehitys näyttäisi myös tukevan sitä, että mahdollisesti länsivirtaukset palaavat ensi viikon puolivälin jälkeen, tosin hajontaa on niissäkin.

        Voi olla, että terminen talvi kuitenkin päässee jo alkamaan keskisessä Suomessa, mutta eteläisen Suomen kohtalo on vielä tapetilla.

    • Masa sanoo:

      Juu en itsekään viimeisten tietojen perusteella talvea kuuluttaisi. Malliajoissa ennustettavuus heikkoa tosin. Saisi kehittää kunnon korkeapaineen pohjoisnavan ympärille, niin alkaisi ilma liikkumaan alailmakehässä oikeaan suuntaan talven kannalta.

  5. Toni sanoo:

    Maurin myrsky 80-luvun alussa oli erittäin raju Perämerellä ja Etelä-Lapissa. Mitäköhän oli 10 minuutin tuulennopeus ja maksimipuuskat silloin?

  6. Gunnar Pettersson sanoo:

    ”Korsnäsillä” on suomeksi Mustasaaressa. Ja se ei ole oikeasti niemi eikä saari vaan kunta Vaasan naapurissa.

  7. Antti sanoo:

    Mauri-myrsky vuodelta 1982 unohdetaan aina autuaasti kun puhutaan kovista myrskyistä. Ilmeisesti sen vuoksi kun ei ulottunut etelä-Suomeen, vaan riehui pohjoisessa… Myrskyn aiheuttamat tuhot puhukoon puolestaan millaisen voiman myrsky silloin saavutti.

    • Kendoyanar sanoo:

      Toivotaan, että lauhtuu taas viikonlopun talven yrityksen jälkeen. Viikonloppu näyttää kyllä ulkoilusäältään aika upealta, mutta päivä on kyllä jo häviävän lyhyt. Pilvetön taivas ja nollakeli ei ole kuitenkaan huono marraskuuksi… Toivottavasti tulee ensimmäinen täysin lumeton talvi pääkaupunkiseudulla, lumi aiheuttaa vaan pahaa mieltä ja vaikeuksia ihmisille. Pakkaset routii ja tuhoaa tieverkostoa yms. Poutasäätä ja +5. asteen keskilämpöä tälle talvelle olisi toiveissa.

      2008 terminen talvi tuli vasta maaliskuussa, mutta lunta tuli tupaan tuonakin talvena. Mittaushistorian aikana ei siis taida olla yhtään täysin lumetonta talvea, joko nyt olisi aika sellaisen? Lappiin lunta kaipaavat!

  8. Matti Kitunen sanoo:

    Syksyn 1985 myrkytuuli kaatoi runsaasti puita. Oli lyhyt mutta tuntui aivan hirveältä pimeässä illassa. Erityisesti kuitenkin jäi mieleen kun silloinen avonainen 6 x 12 metrin konekatos oli noussut tuulenvoimasta ilmaan ja lentänyt naapurin rajalle pysähtyen käppistymällä sähkölinjan A pylvään ympärille. Tuhon huomasi vasta aamulla auringon noustua kun katsoi ikkunasta ulos. Katos oli muuttunut rakennusjätteeksi. Koneet ja laitteet katoksessa eivät saaneet mitään vaurioita. Katos oli lähtenyt kuin hattu päästä.

  9. ei kiinnosta sanoo:

    Joopa joo.

    Ainakin ensi keskiviikko näyttää täälläpäin melko tuuliselta ja vesisateiselta.

  10. Heidi sanoo:

    Toivon että Mäntsälään tulisi paljon lunta jotta olisi vähän enemmän valoisampaa, en tykkää pimeydestä. Varsinkin kaamosmasennuksen takia ja lumi luo sitä joulun tunnelmaa minulle.

  11. Kirvesmiehen poika sanoo:

    Manta-myrsky 1985 oli ”melekonen melekonen”. Se paitsi kaatoi kuusipuun rantasaunan päälle, sotki vastalasketut verkot kadottaen ne lopullisesti järveen ja aiheutti viraapelityötä runsaan kahden kuukauden ajaksi mummolan metsäpalstalla. Mutta ei se sähköjä saanut poikki kuten nämä nykyiset vastaavat. Johtuneeko siitä, että tuon ajan valmius korjata asioita paikallisesti oli parempi…

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.