Talven ja syksyn tiukan kamppailun seurauksena Atlantilla on jälleen kehittynyt komea matalapaine. Se on lähipäivinä pyyhkäisemässä kokonaisuudessaan Suomen yli tuoden mukanaan sateita ja tilapäisesti lauhempaa ilmaa. Kunnon matalapaineeseen liittyy aina myös reippaita tuulia ja niin nytkin. Matalapaineen jälkipuolella tuulet yltyvät Pohjanlahdella jopa myrskyksi asti. Eino-myrskyn kaltaisia puhureita ei kuitenkaan ole luvassa.
Tuulisinta on torstai-iltana ja perjantain vastaisena yönä
Tuuli on voimistumassa selvästi jo lauhtumisen yhteydessä, mutta monin paikoin voimakkaimmat tuulet mittaillaan, kun tuuli torstain kuluessa alkaa kääntyä pohjoisen puolelle ja sää alkaa uudelleen kylmentyä. Läntisillä merialueilla voimakkaimmat tuulet mitataan todennäköisesti torstain puolella, kun taas Itä-Suomessa voimakkaimmat puuskat ovat luvassa vasta perjantaina aamuyöstä. Näillä näkymin tuulenpuuskat eivät sisämaassa yllä yleisesti yli 20 m/s. Reippaita puuskia on kuitenkin luvassa ja viime myrskyssä vaurioituneet puut voivat vielä kaatuilla sähkölinjoille vähän heikommassakin tuulessa. Forecan sivuilla voi helposti tehdä omat tuuliennusteensa myös sisämaahan, kunhan muistaa yhden tärkeän asian: Tuuli on sisämaassa aina puuskittaista eikä keskituuli kuvaa sisämaan tuulioloja!
Sisämaassa kannattaa seurata vaan puuskatuuliennusteita
Ennen vanhaan tuulen voimaa kuvattiin ns. boforiasteikolla. Se kuvasikin paremmin tuulen luonnetta sisämaassa kuin nykyinen tuulen nopeuteen perustuva tuulen mittaus. Virallinen tuulen mittaus ilmoitetaan aina tuulen 10 minuutin keskiarvona. Merellä tämä keskituuli kuvaakin hyvin tuulen luonnetta. Sisämaassa tuuli on kuitenkin aina puuskaista. Maaston muodot, rakennukset, kasvit ja puut aiheuttavat tuulelle paljon esteitä, joita sen pitää väistellä ja kierrellä. Tuuli muuttuu suuren kitkan ansiosta hyvin pyörteiseksi ja voimakkaimmissakin myrskyissä sisämaassa on hetkittäin täysin tyyntä. Näin varsinkin tuulisissa tilanteissa 10 minuutin keskiarvo vähättelee huomattavasti tuulen tuntua. Ihminen nimittäin kokee sisämaan tuulisuuden juuri puuskien voiman mukaan ja puuskat ne sisämaassa tuhoa tekevätkin eikä keskituuli. Keskituuli on kuitenkin yleismaailmallisesti valittu tuulen viralliseksi yksiköksi (SI-järjestelmä).
Puuskatuuliennusteita löytyy Foreca.fi – sivustoltamme
Kehitimme puuskatuuliennusteen uudistettuun veneilysääosioomme ja siitä saadun palautteen perusteella olemme tulevaisuudessa tuomassa puuskaennusteet myös yleisten ennusteiden lisätiedoksi. Toistaiseksi puuskatuulet löytyvät veneilysään yhteydestä:
www.foreca.fi/veneilysaa/tuuliennuste/itameri
”Puuskat”-nappula pitää ensin painaa aktiiviseksi ja valita merten sijasta joko ”Maa”- tai ”Kaikki”. Veneilysäästä löytyy paljon muitakin nappuloita, joita voi ihan rohkeasti painella. Nappuloista on esimerkiksi mahdollista vaihtaa ennustusaluetta tarkemmaksi tai vaikkapa tarkastella tuulia koko Fennoskandian alueella. Veneilysäästä on myös mahdollista seurata tuulihavaintoja merialueilla.
Enemmän veneilysään eri palveluista voit lukea täältä:
http://blogi.foreca.fi/2012/05/veneilysaa-on-uudistunut/
Pitääkin tutustua noihin veneily ja puuskajuttuihin tarkemmin. Muuten kyllä on ”myrsky””-sana jo kokenut sellaisen inflaation, että oikein ketuttaa, tuntuu että jokainen navakampi tuuli on myrskyä, ja sitten joku Einokin saa lähimmällä virallisella asemalla viisarit värisemään jopa muistaakseni pääosin jossain vajaassa 10m/s lukemissa. Vai oliko siellä sinullekin melko tutussa seudussa Jokioisissa vaan tuota Forssan seudun hidasta hämäläisyyttä mukana mittareissa? No ei täällä naapurikaupungissa Varsinais-Suomen puolella aistinvarainen arviointi sen enempää tuulta antanut.
Aika moni muukin ”sääsana” on kokenut saman kohtalon ;) Olen samaa mieltä, että ei ainakaan saisi puhua voimakkaasta myrskystä jos myrskyraja 21 m/s nippanappa rikkoutuu. Varsinkin, kun tuo 21 m/s on Suomen oma myrskyraja. Heti jo Ruotsin ja Viron puolella myrskyraja on 25 m/s, niin kuin yleisesti muualla maailmassa. Suuri merkitys kuitenkin uutisoinnilla on ihmisten mieliin. Nykytiedottamisella varmasti on monelle syntynyt kuva, että myrskyt olisivat meillä viime vuosina hurjasti lisääntyneet. Todellisuudessa olemme kaukana 90-luvun alun myrskyjen määrästä. Tuolloin merillä esiintyi usein yli 30 myrskyä vuodessa, kun viime vuosina myrskyjen lukumäärä on useimmiten jäänyt alle 20. Parina vuotena myrskyjä on esiintynyt vain 11 kpl…
Kovempaa tuulta odotellessa tuli huomattua harvinainen marraskuinen ukonilma täällä Pohjois-Karjalassa. Parin tai muutaman minuutin ajan satoi vinosti rakeita ja salama välähti ja jyrähti ainakin kahdesti, joskus puolikymmenen jälkeen illalla. Lämpötilakin nousi hetkellisesti hieman.
Mm. Joensuun Kuhasalon ukkostutka oli poissa päältä, ja käynnissä olevista ainakaan Kuopiosta ja Vuokatista käsin salamoita ei täällä päin havaittu. Forecan Veneilysääsivujen salamatutka ei näyttänyt salaman salamaa klo 12:sta lähtien. Huomasin, että sen tiedot olivatkin ristiriidassa Kuopion ja Vuokatin tutkien antamien tietojen kanssa, koska niissä salamointia joka tapauksessa näkyi.
”Talviukkosia” esiintyy useampiakin kertoja vuosittain, mutta tyypillisesti ne ovat kovin paikallisia ja muutamia salamaniskuja kokonaisuudessaan. Veneilysäässä ukkostutkan aika-askel on 1 tunti, jossa näytetään edellisen tunnin kertyneet sateet ja salamat. Parhaiten salamoita ja niiden ajoitusta voi tarkastella Täsmätutkasta. Sivustomme vasemmasta laidasta löytyy Täsmätutka-valikko. Sitä klikkaamalla pääsee valitsemaan itselleen parhaan tarkemman alueen. En tiedä, missä päin Pohjois-Karjalaa asustelet, mutta todennäköisesti Joensuun alue vastaisi parhaiten sinun tarpeitasi?
Täsmätutkassa sade näkyy 10 minuutin välein. Lisäksi on nähtävissä lähes kaikki alueen viralliset havainnot kyseiseltä ajalta. Oletuksena on lämpötilahavainto, mutta yhtä hyvin voit valita tuulen, ilmankosteuden tai kastepistelämpötila-havainnon. Tutkassa on myös nähtävissä kaikki salamat, joita virrallinen tutkaverkosto havaitsee.
Enemmän Täsmätutkasta voi lukea täältä (kannattaa rohkeasti painella eri nappuloita. Siten oppii palvelusta oppi nopeimmin erilaisia ominaisuuksia):
http://blogi.foreca.fi/2013/01/seuraa-myrakkaa-forecan-tasmatutkalta/
Omalle kohdalleni talviukkonen on tainnut aiemmin sattua kahdesti, eli yksilön perspektiivistä se on ollut harvinainen. Veneilysään salamakartassa ei tosiaan ollut missään päin Suomea salamaa ao. päivänä klo 11 lähtien (se mainitsemani klo 12 tarkoitti siis klo 11-12) kirjoitushetkeen asti, vaikka Kuopion ja Vuokatin salamatutkissa salamoita oli useita – ei siis kuitenkaan täällä päin. Salamointi tapahtui joka tapauksessa selvästi ennen klo 22:a ja katsoin tutkakuvaa viimeksi klo 23 tienoilla. Täsmäsään salamatutka jäi nyt katsomatta, vaikka sitä on tullut paljon katsottua kesäisin.
Minua jäi mietityttämään miksi ”omat salamani” jäivät tutkilta huomaamatta, joskin joka tapauksessa ne välähtivät varsin lähellä, täällä Kontiolahdella eli Joensuun pohjoispuolella, päätellen ensimmäisen väläyksen voimakkuudesta ja toista välähdystä nopeasti seuranneesta jyrähdyksestä. Raesade oli sen verran raju, ettei olisi ollut isokaan yllätys jos siihen olisi liittynyt runsaampaakin salamointia. Toisaalta havaintopaikkani sijaitsee Höytiäisen itäpuolisella korkealla vaaralla, joka on kenties voinut paikallisesti vaikuttaa ilman virtauksiin, siten että äkkiä kohoavasta ilmasta olisi seurannut kovempaa sadetta ja salamointia (?). Veneilysään sadetutkakuvissa ao. sadealueeseen sisältyi pari muutakin voimakkaan sateen violettia ”pistettä”, joten tuota ukkosta lienee voinut esiintyä muuallakin.
Täsmennän vielä, että Kuopion ja Vuokatin tutkat näyttivät salamointia (kymmenkunta salamaa hajallaan) karkeasti Oulujärven länsipuolen tienoille, ja tutkakuvien ohessa esitetyt salamoinnin intensiteettikäyrät näyttivät salamointia sellaisena ajanjaksona jona Veneilysään tutkan todella olisi pitänyt salamointia näyttää, mutta ei vain näyttänyt missään päin kuvaa. Nämä yksityiskohdat tuon esille siltä varalta jos salamatutkaesityksessänne on jotain vikaa – kannattaisi kenties tutkia asiaa.
Kaikkineen palvelunne ovat kyllä erinomaisia, kiitos niistä!
Kerrotko miksi täällä Perämeren pohjukassa on jatkuvasti erinomaiset purjehdustuulet ja usein vielä
varoitusten kanssa. Teidän tilastojen mukaan lunta pitäisi olla mutta maa on lähes musta. Lunta
piti sataa mutta taivaalta valui märkää vettä. Ennusteita annetaan Ouluun ja Rovaniemelle ja Tornio/
Kemi alueesta ei povata vettä ei poutaa ja yleensä sää on muutenkin ”todennäköinen”.