”Ilmasto on ensimmäinen maailmanmahti”?

Tässäpä mainio, joskin kiistelty, teos. Yhden lauseen erottaminen asiayhteydestään voi olla kohtalokasta. Kuva: Wikimedia Commons

Tässäpä mainio, joskin kiistelty, teos. Yhden lauseen erottaminen asiayhteydestään voi olla kohtalokasta. Kuva: Wikimedia Commons.

(Huom: alinna on sunnuntaina tehty päivitys Suomen säänäkymistä.)

Syksyllä sitä aina innostuu eniten kaikkeen, ja päätin tässä jokin aika sitten selvittää, mitä tämä ilmastoa koskeva usein esitettävä siteeraus mahdollisesti pitää sisällään. Montesquieu (1689-1755, valistusajan kuuluisa ranskalainen filosofi ja kirjailija) kun tuskin sanoi tai kirjoitti tämän erillisenä ja mihinkään liittymättömänä asiana. Tai näin ainakin oletin. Sanonta itsessään kuulostaa tänä ilmastonmuutoksen aikana ajankohtaiselta.

Montesquieun jopa pääteoksena pidetty De l´esprit des lois (suomeksi vakiintunut Lakien henki, joskaan kirjaa ei ole koskaan suomennettu, 1748) kätkee sisäänsä myös tämän lauseen (partie III, livre XIX, chapitre XIV, paragraphe VI). Se kuuluu: L´empire du climat est le premier de tous les empires. Lause esiintyy mielestäni tulkinnanvaraisena ja jotenkin erillisen kuuloisena keskellä selostusta Pietari Suuren Venäjällä tekemistä uudistuksista, Venäjän ”eurooppalaistamisesta” ja erityisesti sen helppoudesta loppujen lopuksi.

Luvun XIV otsikkona on: Mitkä ovat luonnolliset keinot muuttaa kansan tapoja ja käytöstä? (minun prima vista -käännökseni). Montesquieun idea on, että laeilla tulee pyrkiä muuttamaan vain sitä, mikä on laeilla myös luotu. Sen sijaan kansan tapoja voidaan parhaiten ja ilman tyranniaa muuttaa tuomalla sille toisia omaksuttavia tapoja tilalle. Esimerkkeinä tapojen tyrannimaisesta yrityksestä (siis Pietari Suuren) muuttaa laeilla Montesquieu mainitsee parranajopakon ja pitkien hameiden lyhentämisen polvipituisiksi. Rangaistukset ovat rikosten ehkäisemiseksi, sen sijaan haluttaessa muuttaa tapoja tulee käyttää muita, pehmeämpiä menetelmiä.

Lopulta Pietari Suuri sai havaita uudistustensa helppouden, kertoo Montesquieu. Se kävi esim. naisten kautta: naiset olivat tuon ajan Venäjällä sulkeutuneita ja tietyllä tavalla orjia. Hovissa Pietari lähetti heille kankaita ja sai heidät pukeutumaan saksalaisittain. Naiset alkoivat nauttia elämäntavasta, joka hiveli heidän makuaan, turhamaisuuttaan ja intohimojaan ja sai heidät nauttimaan myös miehistä.

Tässä kohtaa saan mielleyhtymän nykyisen kehitysavun suuntaukseen, jossa panostetaan nimenoman naisten kouluttautumiseen, sivuhuomautus sallittaneen. Mutta sitten takaisin siihen ilmastoon tässä Montesquieun selostamassa Pietari Suuren tapauksessa.

Montesquieu selittää Venäjällä tuolloin (siis ennen Pietarin uudistuksia) vallinneiden tapojen olleen ilmastolle vieraita ja olleen peräisin valloituksista ja kansojen sekoituksesta. Pietari Suuri toi eurooppalaisia tapoja eurooppalaiselle kansalle eikä itsekään odottanut uudistustensa sujuvan niin helposti. Sitten tekstissä yhtäkkiä: ”L’empire du climat est le
premier de tous les empires”. Sama kappale jatkuu, ettei Pietari Suuri siis tarvinut lakeja muuttamaan tapoja, vaan hänelle riitti saada ihmiset innostumaan toisista tavoista.

Montesquieu tiivistää vielä, että ihmiset ovat yleensä hyvin kiintyneitä tapoihinsa, joiden väkivaltainen riistäminen heiltä on tuhoisaa. Sen sijaan ihmiset kannattaa inspiroida muuttamaan ne itse. Jokainen lakiin perustuva muutosyritys, joka ei juonnu välttämättömyydestä, on tyrannimainen. Laki ei ole puhdas voimanilmaisu: asiat, jotka ovat luonteeltaan yhdentekeviä, eivät kuulu sen vastuualueeseen.

Vähän huteraksi siis näyttää jäävän otsikon siteerauksen yhteys sen nykykäyttöön. Katsotaanpas asiaa kenties valaisevaa kirjoitusta Céline Spectorilta, Bordeaux´n yliopiston filosofianlehtorilta: Montesquieun puolustaessa kirjaansa teologisessa tiedekunnassa (kirkko kielsi kirjan) hän nimenomaan korosti kirjan olevan moraalin ikuisen voiton ilmastosta tai paremminkin fyysisistä asioista (les causes physiques, parempi asiatarkka suomennos voisi tässä olla luonnonolosuhteet tai luonnontilaisuus).

Kun Montesquieu kirjoittaa ilmaston olevan ensimäisen maailmanmahdin, hän Spectorin mukaan tarkoittaa ”ensimmäistä” ajallisessa mielessä, eikä mitä tulee asioiden tärkeysjärjestykseen. Toisaalla kirjassa (livre XVIII ; voir XIX, 4) Montesquieu esittää, että fyysiset asiat (luonnonolosuhteet) hallitsevat villejä (les peuples sauvages), jotka elävät luonnossa eivätkä niinkään sivistyksessä (dans une culture). Luonnontilaiset ihmiset siis elävät tuossa ensimmäisessä imperiumissa, maailmanmahdissa.

Spectorin Montesquieu-selitystekstistä voi poimia myös tämän, jonka mukaan ihmisen hyveet ja paheet riippuvat ilmastosta: ”La morale n’est plus une entité transcendante, appelant l’obéissance de la volonté libre des hommes et l’acquiescement de leur raison ; les vices et les vertus sont tributaires du climat : « Vous trouverez dans les climats du nord des peuples qui ont peu de vices, assez de vertus, beaucoup de sincérité et de franchise. Approchez des pays du midi, vous croirez vous éloigner de la morale même : des passions plus vives multi­plieront les crimes ; chacun cherchera à prendre sur les autres tous les avantages qui peuvent favoriser ces mêmes passions. Dans les pays tempérés, vous verrez des peuples inconstants dans leurs manières, dans leurs vices même, et dans leurs vertus ; le climat n’y a pas une qualité assez déterminée pour les fixer eux-mêmes » (partie III, livre XIV, chapitre 2).

Kolmannen osan koko luvussa XIV on hyvin paljon tavaraa ilmaston ja ihmisen kulttuurin välisestä suhteesta.

 

Kuvan linkki: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Esprit_Loix_1749.JPG

 

Oheistan linkkivalikoimassa viimeisenä myös yleisemmän linkin siihen, mitä eri aikoina on kirjoitettu ilmaston vaikutuksesta ihmiseen.

http://classiques.uqac.ca/classiques/montesquieu/de_esprit_des_lois/de_esprit_des_lois_tdm.html

http://classiques.uqac.ca/classiques/montesquieu/de_esprit_des_lois/partie_3/de_esprit_des_lois_3.html

http://dictionnaire-montesquieu.ens-lyon.fr/index.php?id=234

http://fr.wikipedia.org/wiki/Th%C3%A9orie_des_climats

Ja tässä kuvaus Suomen lähiajan säästä, kirjoitettu su 1.9. klo 16.30:

Kuva: ECMWF jäsensivut.

Helsingin tilanne edustaa keskipitkässä mielessä laajoja alueita maan etelä- ja keskiosassa. Ylimpänä ilmamassan lämpötilan muutos, keskellä sade ja alinna tieto siitä, että maanantaina vaikuttaa vielä alhaisempi ilmanpaine, mutta jatkoa hallisee korkeamman ilmanpaineen alue. Kuva: ECMWF jäsensivut.

Tätä kirjoittaessani sää on lounaisrannikolla jo poutaantunut ja enimmät sateet ulottuvat maan kaakkoisosasta Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle. Pohjois-Lapissa tulee kuuroja. Huomenna maanantaina iltapäivällä yhtenäisin sadealue ulottuu suunnilleen Pohjois-Karjalasta Pohjois-Pohjanmaalle, maan lounaisosassa sataa paikoin ja Pohjois-Lappi saa joitain sadekuuroja. Päivälämpötila on etelässä 15…17, maan keskivaiheilla sateessa 12…14, Etelä- ja Keski-Lapissa n. 17 ja Pohjois-Lapissa 11…14 astetta.

Tiistaista alkaen Suomessa on poutaa ja pääosin aurinkoista, aamuisin sumupilvi voi sekoittaa kuvioita tältä osin. Tiistain ja keskiviikon päivälämpötila on etelässä 18…20, maan keskivaiheilla n. 18 ja Lapissa 15…18 astetta, tosin Kilpisjärvellä joitain asteita alempi.

Torstaiksi Pohjois-Lappiin leviää sateita lännestä, mistä lauantain vastaisena yönä leviää runsaampia sateita koko Lappiin sekä Pohjois-Pohjanmaalle, mahdollisesti etelämmäskin. Suuressa osassa maata ää jatkuu poutaisena ja enimmäkseen aurinkoisena päivälämpötilat jopa kohoavat aurinkoisen sään alueella vähän. Lauantain kuluessa sateita tulee paitsi Lapissa, myös maan keski- ja itäosassa. Sunnuntaina on anakin laajoilla alueilla poutaa.

 

 

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

2 vastausta kirjoitukseen

  1. Marko sanoo:

    Matti Mäkelä kirjoittaa Sääkirjassaan ihmiseten kulttuurien ja ilmaston välisestä yhteydestä. En tiedä kuinka tosissaan Mäkelä ajatustensa kanssa on, mutta kirjaa suosittelen joka tapauksessa.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.