Seuraa myräkkää Forecan Täsmätutkalta…

Julkaistu

Forecan sivustolta löytyy nyt uutuutena ”Täsmätutka”-niminen osio.  Moni on sitä jo ehkä ehtinyt kokeillakin, sillä se ilmestyi sivustollemme jo tammikuun alkupäivinä.  Samassa yhteydessä sivun vasemmassa laidassa olevaa ennusteiden ja havaintojen järjestystä myös vähän siivottiin.  Suosituimpien ennusteiden sijainti pysyi ennallaan, mutta esimerkiksi kaikki sateeseen liittyvät ennusteet ja havainnot kerättiin saman ”Sadekartat”-otsakkeen alle, jotta ne olisivat helpommin löydettävissä.  Jatkossa sivupalkin sääosioiden järjestys muuttuu vähän myös vuodenajan mukaan. Esimerkiksi ”Veneilysää” on talvikaudella siirretty alemmaksi ja vastaavasti ”Lumensyvyys”, ”Ajokeliennuste” ja ”Hiihtokeskusten sää” on nostettu ylemmäksi. Mikäli jotain aiemmin käyttämääsi osiota ei enää löydy sivupalkista, se löytynee aivan sivustomme alalaidasta, jonne on kerätty linkkilista kaikista sääpalveluistamme.  Sivustoa kehitetään jatkuvasti ja uusimmat sääpalvelut merkitään aina violetilla ”Uutta”-tähdellä. Tällä hetkellä uusin sääpalvelumme on Täsmätutka . Tässä blogissa on tarkoitus kertoa Täsmätutkan ominaisuuksista  ja antaa vähän käyttövinkkejäkin.

Täsmätutkassa on tarkin mahdollinen tutkadata ja uudet  tarkemmat kartat

Täsmätutkan tutkatieto on tarkinta mahdollista, jota Suomesta on tällä hetkellä saatavilla. Myös karttapohjaa on tarkennettu ja Suomi on tuotteessa jaettu 11 alueeseen, jotta kaikki sateen pienetkin yksityiskohdat olisi mahdollista havaita. Kartta-alueet on nimetty alueilla sijaitsevien isoimpien kaupunkien mukaan. Haluamansa karttapohjan voi valita Täsmätutkan ylälaidassa näkyvästä sinisestä ”Vaihda alue”-napista. Moni paikkakunta saattaa löytyä useammaltakin karttapohjalta, jolloin käyttäjä voi valita vallitsevaan säätilanteeseen sopivimman karttapohjan. Päätarkoitus on kuitenkin ollut, että kaikille Suomen paikkakunnille löytyisi tarkempaa tietoa ainakin joltakin karttapohjalta. Pienenä poikkeuksena tähän on kuitenkin aivan pohjoisin Lappi, jonne tällä hetkellä ei vielä kaikkialle ole saatavilla tarkempaa tutkadataa.  Tarkempien karttapohjien lisäksi Täsmätutkasta löytyy myös koko Suomen karttapohja.  Usein onkin ehkä hyvä katsoa tilannetta ensin koko Suomen koossa ja vasta sitten tarkentaa haluamalleen tarkemmalle karttapohjalle. Varsinkin laajojen sadealueiden tilanteessa voi olla vaikea hahmottaa itseään tarkennetulla karttapohjalla, joka on saattanut peittyä kokonaan ”sateen” alle.  Tosin hahmottamisen helpottamiseksi karttapohjalle ilmestyy aina valkoinen pallo paikkakunnalle, jonka säätietoja käyttäjä on viimeksi tarkkaillut.

dfhsgf
Kuvassa näkyy Täsmätutkan koko Suomen näkymä. Alueen voi valita Täsmätutkan oikeasta ylälaidasta sijaitsevasta sinisestä nappulasta tai suoraan sivupalkin tuoteosiosta. Varsinaisen tutkakuvan yläpuolelta voi puolestaan valita haluamansa havaintotyypin. Havaintopaikan nimen saa selville viemällä hiiren kyseisen havaintolukeman päälle.

 

Täsmätutkasta löytyy lähes kaikki Suomen säähavainnot

Tarkemman tutkatiedon lisäksi Täsmätutkasta nähdään aina myös säähavainnot. Käytännössä kaikki Suomessa tehtävät säähavaintopaikat on nähtävissä tarkemmissa karttapohjissa. Poikkeuksena ovat kuitenkin muutamat hyvin lähekkäin tai samassa paikassa suoritettavat havaintomittaukset.  Havaintoaseman nimen saa selville kuljettamalla hiiren kohdistimen havaintolukeman päälle. Oletushavaintona tuotteessa on lämpötila, mutta käyttäjä voi halutessaan vaihtaa lämpötilan tilalle myös tuulen, suhteellisen kosteuden tai kastepistelämpötilan.  Oman paikkakuntansa lämpötilan käyttäjä tietää varsin hyvin, mutta usein ja melko lähelläkin saattaa olla suuria eroja lämpötiloissa. Näin on etenkin rannikon läheisyydessä ja tunturialueilla. Havainnoista on mahdollista nähdä myös kuinka hyvin ennustettu kylmeneminen tai lauhtuminen on pysynyt aikataulussa.  Näin käyttäjä pystyy myös itse vähän ennustamaan säätä aivan lähimpien tuntien osalta.

dhgf
Tarkemmassa kartassa näkyy kaikki alueen viralliset havaintoasemat. Tässä on valittu Rovaniemen karttapohja ja havaintotyypiksi kastepistelämpötila. Viimeksi on tutkailtu Pyhän säätä ja siksi Pyhän hiihtokeskuksen kohdalla näkyy valkoinen pallo. Tutkasta puolestaan nähdään, että kaikkein muhkeimmat lumisateet ovat menneet vähän hiihtokeskuksen pohjoispuolelta. Koska kastepistelämpötila on negatiivinen, voidaan huoletta uskoa tutkan sateen tulleen lumena ja näin olettaa rinteessä olevan ainakin jokunen senttimetri uutta luonnonlunta, jonka nopein pääsee ensimmäisenä kokemaan ;)

Suhteellinen kosteus on hyödyllinen suure monissa ulkoharrastuksissa (esim. suksien voitelu talvella) tai vaikkapa rakennusten ulkomaalauksessa (kesällä). On kuitenkin hyvä muistaa, että suhteellinen kosteus muuttuu yleensä vuorokauden aikana. Suhteellinen kosteus on alhaisimmillaan iltapäivällä, kun lämpötila on korkeimmillaan. Suurimmat suhteellisen kosteuden arvot puolestaan mitataan usein aamuyöllä, kun ilma on kylmimmillään. Suhteellisen kosteuden vuorokausivaihtelu on suurimmillaan kesäpuoliskolla vuotta. Yli 95 %, suhteellinen kosteus tarkoittaa käytännössä utua tai sumua.

Kastepistelämpötila on varmasti monelle vieras suure, mutta meteorologisesti se on usein jopa normaalia lämpötilaa tärkeämpi suure. Karkeasti sen voi ajatella olevan mitta ilman sisältämälle energialle (latentti lämpö). Kesällä yli 15 C asteen kastepistelämpötilat saavat ilman tuntumaan painostavalta ja samalla myös ukkosriski kasvaa.  Mitä suurempia kastepistelämpötilan arvot ovat sitä enemmän energiaa ukkosilla on käytettävänään. Talvella kastepistelämpötila kuvaa varsin hyvin sateen olomuotoa. Kun kastepistelämpötila on alle 0 C, tutkan sade on todennäköisesti lunta. Kun kastepistelämpötila on yli 0 C, tutkan sade on todennäköisimmin vettä. Tosin kastepistelämpötilan ollessa 0 ja +1 välillä sade voi olla mitä vaan ja usein silloin puhutaan rännästä.

Tuuli on usein myös hyödyllinen suure kuvaamaan sääoloja ja usein pelkällä tuulen suunnalla voi olla suuri merkitys jonkin paikallisen ilmiön syntymiselle. Siksi onkin hyödyksi opetella, miten tuulen suunta vaikuttaa oman alueen paikallissäähän.  Itse tuulennopeuksiin liittyy sisämaamittauksissa yksi melko suurikin käytännön ongelma.  Viralliset tuulimittaukset ovat aina kymmenen minuutin keskiarvoja, joten ne eivät anna kovin hyvää kuvaa sisämaan puuskaisen tuulen voimasta. Tuulen puuskanopeudet kuvaisivat paremmin tuulen luonnetta kuin yleisesti mitattu keskituuli. Esimerkiksi myrskytilanteessa, jossa puuskat ovat yli 20 m/s, keskituulet ovat sisämaassa yleensä lähempänä 10 m/s, usein jopa tätä heikompiakin.  Karkea arvio sisämaan puuskatuulille on kertoa keskituulet kahdella. Forecan sivuilta löytyy myös puuskatuuliennusteita ja tällä hetkellä se taitaa ollakin ainoa paikka, josta puuskaennusteita Suomeen on löydettävissä. Toistaiseksi ne löytyvät ainoastaan Forecan ”Veneilysää”-osiosta.

http://foreca.fi/Finland/Helsinki/veneilysaa/tuuliennuste/fennoskandia

Muistutuksena vielä, että ”Veneilysäästä” löytyy muitakin hyödyllisiä tuotteita voimakkaiden tuulien ja myräköiden seuraamiseen. Kannattaa käydä tutustumassa näin talviaikaankin.

Ukkosmyrskyt ja salamat havaittavissa myös Täsmätukalla

Lähiaikoina Täsmätutkaan lisätään myös salamahavainnot, jotta jokainen voi itse tarkkailla omaa aluettansa lähestyviä ukkosmyräköitä ja arvioida ukonilman kestoa ja voimaa.  Täsmätutkaan on myös tulossa ns. tutkaekstrapolaatio, joka arvioi sateen liikkeen tutkakuvien perusteella pariksi tunniksi eteenpäin. Tällä puhtaasti matemaattisella toimenpiteellä saavutetaan usein parhaimmat lähituntien sade-ennusteet.

Kehitysideoita otetaan mielellään vastaan

Kehitämme jatkuvasti sivujamme mahdollisimman monipuolisiksi ja tarkoituksena on, että kaikki oleellinen tieto olisi löydettävissä helposti yhdestä samasta paikasta. Siksi otamme mielellämme vastaan teidän käyttäjien kehitysideoita ja kaikkein suosituimpia ehdotuksia tulemme varmasti myös toteuttamaan.  Pidämme jatkossakin sivustomme mahdollisimman helppokäyttöisinä ja nopeatoimisina.   Silti monimutkaisempiakin ideoita kannattaa nyt ehdottaa, sillä olemme myös suunnittelemassa ”sääaddikteille”  omaa erityissivustoa, jossa villitkin sääsovellukset ovat mahdollisia.

Kehitysideoita voit lähettää meille tehokkaimmin seuraavan linkin kautta:

http://corporate.foreca.com/fi/yhteystiedot/palautelomake

 

12 vastausta artikkeliin “Seuraa myräkkää Forecan Täsmätutkalta…”

  1. Näytää tosi hienolta, mutta tällä hetkellä ei toimi – ei edes sadetutka (juuri tässä myräkässä, jolloin niitä kipeästi tarvittaisiin).
    Olenko liikkeellä väärällä selaimella (IE9) – vai tarvitaanko näihin sovelluksiin jotain javaa, jonka olen poistanut koneeltani kokonaan?

  2. Kiitos palautteesta. IE9:ssä oli ongelma tosiaan joku ongelma, mutta se korjattiin heti kun asia tuli ilmi.

  3. Hiano!

    Jos valitun paikkakunnan saisi näkymään kartalla…

    1. Valittu paikkakunta näkyy samalaisena valkoisena pallona kuin ”koko maan” karttapohjan kaupunki-pallot. Siksi oma paikkunta näkyy ehkä paremmin tarkemmilla kartoilla. Kokeilimme kyllä eri värisi palloja, mutta ne eivät näyttäneet kovin hyviltä. Täytyy vielä ehkä vähän kehittää :)

  4. No nyt toimii, kiitos! Onkin todella värikäs koko Suomen kartta – ainakin tälle päivälle! Siinä tosin en saanut oikeanpuoleista ”vetoa” toimimaan, mutta alhaalla oleva > ”kytkin” kyllä komeasti panee sateet liikkeeseen. Tuollaista karttaa vois tuijotella ihan huvikseenkin… ja kuvitella, miten suomalaiset pärjäävät näillä keleillä… Kiitos upeista kartoista!

  5. Kiitos hienosta palvelusta! Muutamia kehitysidoita tuli mieleen, jotka laitoin tuonne viralliseen palautekanavaankin, mutta pistetään myös tännekin, jotta muutkin voivat näitä kommentoida:

    – Sadealueen värit on täsmätutkassa täysin epäintuitiiviset. Tumman sinisen, tumman liilan tai tumman punaisen ero on pakko katsoa taulukosta. Keltaista ja mustaa ei tämän päivän myräkässä näkynyt, mutta sekavaksi varmasti sekin menee. Paljon loogisempi olisi väritys, jossa voimakkaampi sadealue on tummempi ja heikompi vaaleampi. Eli vähemmän eri (tummia) värejä ja enemmän värisävyjä. Vaikka vaalean vihreästä keltaiseen, ja siitä oranssin kautta punaiseen. Valkoinen rannikkoviiva ei tosin välttämättä erotu, mutta senhän voi varmaan muuttaa mustaksi?
    – Tiet voisivat näkyä sadealueen läpi samalla tavalla kuin rannikkokin nyt näkyy.
    – Jostain syystä kuvat ”vilkkuvat” paljon. Silloin siis kun aikajanaa selailee hiirellä. Sivu päivittyy 300 sekunnin välein, jolloin tulee uusia kuvia, mutta ehkä täsmätutkassa vanhat kuvat ei tallennu selaimeen, ja selain joutuu lataamaan kaikki vanhatkin kuvat uudestaan? (Selain Firefox 18.0.1.)
    – Jos valitsee Helsingin täsmätutkan, niin sivun otsikossa lukee ”Espoo” ja osoitteeksikin tulee http://www.foreca.fi/Finland/Espoo/tasmatutka/Helsinki :) Sama homma kaikkien muidenkin valintojen kanssa. Mm. Turku: http://www.foreca.fi/Finland/Espoo/tasmatutka/Turku

    1. Hei Make
      Tämä on juuri se keino, miten haluamansa paikan voi merkitä tutkapohjalle. Varsinkin runsaissa sateissa tai kokonaan sisämaan puolella tarkemmilla karttapohjilla voi olla vaikea hahmottaa jonkun tietyn paikan sijaintia. Kartan tutkakuvan päälle tulee aina merkintä viimeksi seuratun paikkakunnan sijainnista. Esimerkiksi, jos haluat seurata tutkasta miten sateet ovat liikkeellä vaikkapa Imatralla, voit luoda pallon Imatran kohdalle, kun käyt ensin katsomassa Täsmäsäätä Imatran kohdalla. Tähän riittää myös kun kirjoitat paikkahakuun Imatra ennen kuin siirryt Täsmätutkaan. Tämän jälkeen kaikilla karttapohjilla, joissa Imatra on mahdollista nähdä, ilmestyy Imatran kohdalle valkoinen ”apupallo”. Koko maan karttapohjalla se on vaikeampi havaita, jo valmiiden kaupunkipallojen johdosta. Apukohde näkyy myös osoitekentässä karttapohjan nimen lisäksi. Karttapohjan nimi on sivun osoitteen viimeinen Kaupunki ja Palloksi valittu paikkakunta puolestaan löytyy osoitteen puolivälistä

  6. Onko mantereella auringon säteilyn vähäisyys talvella syy siihen, että sisämaassa( kuten Siperiassa) on kylmempää kuin rannikolla( kuten jäämeren rannalla), vai johtuuko se siitä, että kylmä ilma laskeutuu helpommin yläilmakehästä maan pinnalle kuin rannikolle?

    1. Syy on auringon säteilyn vähäisyydessä. Ilma sinänsä on hyvä eriste. Käytännössä ilman lämpötila seuraa hitaasti maan pinnan lämpötiloja. Kesäpäivänä aurinko lämmittää maanpintaa ja vähitellen maanpinnan lämpö sekoittuu ilman pystyvirtausten ja tuulten avulla ilmaan, niin että ensin lämpenee aivan ilmakehän maanpinnan läheinen kerros. Talvella puolestaan, kun auringon lämmittävä vaikutus on olematonta ( lumi vielä heijastaa auringon vähää säteilyä peilin tavoin takaisin) , maan pinta pyrkii koko ajan jäähtymään. Mitä selkeämpää säätä sitä enemmän ja nopeammin maan pinta jäähtyy. Kylmä maan pinta jäähdyttää aivan ilmakehän alinta kerrosta. Tätä kylmää kerrosta kutsutaan pakkasinversioksi. Tästä enemmän viime vuoden blogissa:
      http://blogi.foreca.fi/2012/01/pakkanen-ja-inversio/

      Samalla kun suuret mantereet jäähtyvät talvipuoliskolla kuukausien ajan, sulan meren pinta ei jäähdy vedenlämpötilaa kylmemmäksi. Tästä seuraa suuria lämpöeroja myös ilmakehän maanpinnan läheiseen osaan, jossa me ihmiset elämme. Mantereiden lauhtuminen korkeilla leveysasteilla talviakaan on siis mahdollista vain matalapaineiden lauhempien tuulahdusten tai/ja mereltä päin puhaltavien tuulten myötä. Heti tämän jälkeen sään seljettyä, maanpinta alkaa mantereella nopeasti kylmentyä, kun maan pinta säteilee energiaansa lämmön aaltopituudella ulos avaruuteen…

  7. Hieno palvelu. Vielä kun tuohon saisi (edes suuntaa-antavat) pilvisyyskartat mukaan.

    Karttakuvia ensimmäistä kertaa selattaessa kuva tosiaan välähtää valkoisena, kun kuvan lähdeosoite muuttuu, eikä uutta kuvaa ole vielä ladattu. Näin webbikoodaajana tulee mieleeni, että voisikohan tuossa joko tarkistaa, että milloin kuva on ladattu loppuun ja näyttää se vasta sitten, tai sitten ladata aina nykyistä seuraava kuva jo etukäteen valmiiksi?

  8. Oikein mainio palvelu.

    Kehitysehdotuksia: Tutkadata hieman pidemmältä ajalta olisi myös kiintoisaa (kuten aika-askeleen valinalla Testbedissä). Voisi esim. katsoa vielä päivemmälläkin minkälainen sadealue yöllä (tai aiemmin) on kulkenut ylitse. Edelliset 48 h, 24 h, 12 h, 6 h, 4 h tms. Olisi myös mielenkiintoista nähdä rintaman paikka/laatu ja liike yhdistettynä sääkartalle (tutka ja/tai tavallinen) esim. tavanomaisia rintamasymboleja käyttäen…

  9. Asia jolla päätäni vaivaan on että onko ilmamassan läpötila pohjoisella pallonpuoliskolla aina vakio,tietysti vuodenajasta riippuen.Tarkoitan sitä että kun Siperia opettaa meitä jollakin -50 lukemalla ja keski-euroopassakin kusi jäätyy kaareen niin saako vastaavasti jossakin päin napapiiriä heittää raappahousut hetkeksi tallinvintille?

    Tätä hienoa palvelua voisi kehittää siten ja olen siitä Forecalle viestinyt että täsmätutkan ruutua tai karttapohjaa voisi hiirellä siirtää koska ruudun eteläreunalla asuvana pääasiassa etelästä saapuvat sateet tulevat ”puskasta” Tämä helpottaisi saderintamien kehityksen seurantaa.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.