Jokaisella pilvellä on reuna

Julkaistu
Talvinen yöpilvi kaupungin yllä. Vähentää energialaskua. Kuva: iTux/flickr.

Talvisen kylmän matalapaineenalueemme loppu näkyy tietokoneen sääkartoilla. Suurin yksittäinen lähiajan muutos liittyy tiistaina kaakosta Suomeen leviävään lumisateeseen. Keskiviikkona siitä on rippeet vielä Lapissa. Tämän lumisateen jälkipuolella pakkanen on selvästi aiempaa heikompaa, tosin tuuli sitten voi tehdä oman purevuutensa, eli ei tämä selvästi talvi suinkaan lopu. Ilmamassan muttuminen on selvintä idässä.

Alkavan viikon loppupuolella meille työntyy sitten jo matalan tilalle idästä korkeapaine. Vaikka niiden maine on kylmä, on tämän korkeapaineen ilma selvästi lauhempaa kuin mitä tämä edeltävä matalapaineenalue sisällään pitää. Lämpötila voi loppuviikolla kohota aika laajoillakin alueilla ajoittain lähelle nollaa. Toisaalta, korkeapainetilanteen pitkittyessä keskitalvella, sää muuttuu vähitellen myös selkeämmäksi, jolloin lämpöä karkaa avaruuteen ja lähelle maanpintaa muodostuu lämpötilainversio: kylmin ilma makaa maan pinnalla ja lauhinta on korkeilla tuntureilla. Meret ovat edelleen avoimia vaikuttaakseen sieltä puhaltavan tuulen avulla etenkin rannikon lämpöoloihin.

Ensi viikonloppuna idän korkeapaineen lasketaan paitsi ulottuvan meille, myös kaivautuvan eteläpuolellemme, kohti Keski-Eurooppaa. Näin mahdollistuu vähitellen aina vain lauhemman ilman virtaaminen lounaasta meille, tosin mitään erityisen lauhaa ei edes sieltä päin voi olla luvassa, ellei siellä ensin lämpene. Korkeapaine lopettaa meillä lumisateet, paitsi mitä nyt meri voi edelleen aiheuttaa lumikuuroja rannikolla, ja kevyen pakkaslumen satelemnen jää toki mahdolliseksi.

Sään ennustamiselle eivät välttämättä koita yhtään helpommat ajat. Vaikka lumipyryjen vahtiminen vähenee, tuottavat lämpötilat edelleen hankaluuksia. Niin, lämpötilat talvisissa kireän pakkasen tai korkeapaineiden tapauksissa. Kun on lipsahdettu esittämään yhden ja 5-10 vuorokauden ennusteita yhtä tarkan näköisesti, on ilmeisesti alettu luulla, että esim. lämpötilaoloja voitaisiin noin vain ennustaa miten tarkasti tahansa. Suurin vaikeus tulee talvisesta pilvisyydestä: pilvet ovat mapallon turkki. Keskitalvella taivaalta tulevan auringonsäteilyn päivittäisvaikutus voidaan unohtaa; voime saada esim. suojasäätä ainoastaan meille kaukaa kulkeutuvien lauhojen ilmamassojen myötä, aurinko ei meille niitä suoraan anna. Ja mitenkäs Lapissa: eihän aurinko edes nouse!

Keskitalven olosuhteissa lämpöa karkaa selkeässä säässä avaruuteen – tekisi mieli sanoa – niin että kohina käy. Ensin jäähtyy maanpinta ja sitten pinnan läheinen ilma. Pilvisyys sen sijaan estää varsin tehokkaasti tämän ns. ulossäteilyn. Lopputuloksena pakkanen on pilvisen sään alueilla usein selvästi heikompaa kuin selkeässä säässä, ja pilvisyys voi muuttua jo lyhyelä matkalla kokonaan toiseksi.

Pilvilauttojen tilanne ei ole mitenkään harvinainen: jos meteorologi kuvamuotoisessa säpalvelutuotteessa yrittää esim. esittää, että huomenna on Kuopiossa selkeää ja Joensuussa pilvistä, ja enustaa sitten vastaavasti 5 astetta pakkasta Joensuuhun ja 15 tai 20 astetta Kuopioon, toteutuu tämä helposti päin vastoin, jolloin on helppoa pitää kumpaakin ennustetta pieleen menneenä, vaikka sanallista ennustetta ymmärtävälle olisi helppoa kertoa, millaisesta säästä tässä nyt on kyse. Eli loppupeleissä vain pilvisyyden oma seuranta vaikka sitten satelittikuvia apuna käyttäen voi antaa vaaditun tarkkuisen ennusteen. Jokaisella pilvellä kun on myös pilven reuna.

 

Kuvan linkki: http://www.flickr.com/photos/itux/2982601536/sizes/z/in/photostream/

Yksi ajatus artikkelista “Jokaisella pilvellä on reuna”

  1. Kiitos selkeistä sivuista ja silmäämiellyttävistä kuvista !

    Joiden ystävien keskuudessa on meneillään aivan uudentyyppinen ”pilvibongaus” harrastus. He bongaavat lentokoneiden jälkeenjättämiä vanoja ja vertailevat niitä keskenään. Mitä monimutkaisempi ja massiivisempi vanojen struktuuri on, sitä hurjempaa on kommentointi.

    Mitä mieltä olet itse nykyajan lentokoneiden vanoista ? Tuttuni väittävät, etteivät ne ole normaaleja, vaan alumiinia, strontiumia, bariumia, ehkä jopa lasin nanopartikkeleita sisältäviä ”chemtraileja”. Minusta on korkea aika puhua asiasta, koska yleisön huoli ja hysteria alkaa olla jo haitaksi. Myrkyttävätkö lentokoneet tahallaan maailmaa ja meitä geo-engineeringin ja ilmastonmuutoksen estämisen nimiin? Vai onko kyse ”vanhoista tutuista”, kondensoituneista ja kristalloituneista vesihöyryvanoista ?

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.