Vaaniiko flunssa kylmässä?

Julkisten tilojen ja toimistojen ovenkahvoihin ei tulisi milloinkaan koskea ilman asianmukaisia suojakäsineitä.

Julkisissa kulkuvälineissä matkustaminen on hyvä keino tarkkailla flunssan, kausi-influenssan ja muiden kuolemantautien esiintyvyyttä työmatkailijoiden keskuudessa. Tässä vaiheessa vuotta tilanne ei ole kovin hälyttävä. Pientä niiskuttamista ja köhimistä siellä täällä, mutta kuitenkin yleisesti ottaen yskimisen ääni kuulostaa vielä melko terveeltä. Pian on kuitenkin talvi kylmimmillään ja käsillä vaihe, jolloin junassa tai bussissa istuminen tuo elävästi mieleen kauhukuvien keuhkoparantolan.

Kylmän sään vaikutusta sairastuvuuteen on tutkittu, mutta selvää kantaa aiheeseen on edelleen vaikea ottaa. Se tiedetään, että kylmällä säällä ei sinänsä ole suoraa sairastuttavaa vaikutusta. Kovimmallakaan pakkasella täysin ulkomaailmasta eristetyn kuplan sisällä asuessa ei sairastuminen yksinkertaisesti onnistu taudinaiheuttajien puuttuessa. Jostain syystä erinäiset räkätaudit ajoittuvat kuitenkin kylmimpään talveen.

Kylmällä ilmalla on todettu olevan joitain epäsuotuisia vaikutuksia ylähengitystien toimintoihin. Nenän limakalvot turpoavat ja ärsyyntyvät kylmässä, jolloin ilman virtausvastus ja niistämisen tarve nopeasti lisääntyy. Limaneritys keuhkoista aiheuttaa yskimistä ja ihminen voi huomaamattaan alkaa hengittää kylmässä suun kautta. Tautiin sairastuminen vaatii aina kontaktin taudinaiheuttajan kanssa, mutta kylmän ilman seurauksena ihmisen oma käytös voi sekä levittää että vastaanottaa tauteja herkemmin.

Flunssan kaltaiset taudit leviävät kosketus- ja pisaratartuntana. Jos vielä yskiessään muistaa peittää kohteliaasti suun, mutta sen kummemmin miettimättä tarraa samaisella saastuneella kädellään ovenkahvaan, hissinnappulaan, työtoverin näppäimistöön ja luoja ties vielä kahviautomaattiin, niin mikrobit pitävät kohta peijaisia koko toimistossa!

Aivastusrefleksi pärskäyttää ilmaan aerosolipilven, missä taudinaiheuttajien voi ajatella leijuvan ilmassa pienten nestepisaroiden sisällä. Pisarakoko määrittää sen, että kuinka pitkään taudinaiheuttajat leijuvat ilmassa ja selviävätkö ne toimintakykyisinä seuraavaan kantajaan asti. Kylmässä ja kuivassa ilmassa taudinaiheuttajat säilyvät aktiivisena pidempään. Huomattavan kostea ilma puolestaan kasvattaa nopeasti aerosolipilven pisarakokoa suuremmaksi, jolloin pisarat putoavat nopeammin maahan.

Aihetta on tarkasti tutkittu ainakin erään suurvallan armeijassa, missä joukko terveitä alokkaita asetettiin tarkkaan neliömatriisiin seisomaan ja näiden eteen tuotiin sairasteleva henkilö yskimään. Tässä kyseisessä kokeessa kukaan koehenkilöistä ei onneksi sairastunut.

Ei ole elämä helppoa mikrobillakaan, mutta yritetään me ihmiset pysyä terveinä siitäkin huolimatta!

Lähteet:
Study Shows Why the Flu Likes Winter
http://www.nytimes.com/2007/12/05/health/research/05flu.html?_r=0

Miten pakkanen puree hengitykseen? – astma ja keuhkoahtaumatauti kylmässä ilmastossa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
2005;121(4):441-8 Jyrki Kotaniemi ja Hannu Rintamäki Teema: Kylmä ja terveys

Promet – Meteorologische Fortbildung
33. Jahrgang, Heft 3/4, 2007
Thema des Heftes: Biometeorologie des Menschen

Valokuva:
Forecan toimiston ovenkahva, Mika Toivonen

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Elämä ja sää. Tagit: , , , . Pysyvä linkki.

4 vastausta kirjoitukseen

  1. Toinenkin Timo sanoo:

    Myytinmurtajat testailivat tuota aivastusrefleksiä yhdessä jaksossaan. Laittoivat mitta-astekon pystyyn ja rupesivat aivastelemaan. Tulokset olivat melkoisen yllättäviä ainakin minulle, koska pärskeet lensivät lähemmäs kymmenen metriä, jos niin paljon oli tilaa. Kannattaa aivastaa aina kyynärtaipeeseen. Mieluiten omaan. :D

    Jostain myös luin, että kylmä altistaa viruksille siksi, että elimistö on haavoittuvimmillaan viileässä. Ei siksi ole mikään myytti pukea kunnolla syksyllä jos haluaa välttää pahimmat flunssat. Viruksia on kuitenkin ympäri vuoden liikkeellä suurin piirtein yhtä paljon. Ja toki pitää myös syödä monipuolisesti ja tarvittaessa käyttää C-vitamiinia kun tuntuu flunssa lähestyvän. D-vitamiinia kannattaa ottaa tabletteina vuoden ympäri.

    • Aki sanoo:

      Pakkasella ilma on myös kuivaa, mahtaisiko sillä olla vaikutusta limakalvoihin?

    • Lasse sanoo:

      > Kannattaa aivastaa aina kyynärtaipeeseen

      Niin kannattaisi. Mutta aivastelu ja yskiminen (”röhkiminen” sanon minä) tapahtuu Suomessa asettamalla kokoonpuristettu nyrkki suun eteen. Ei sit’ ehkä yllä kymmenen metrin päähän, mutta leviääpä vaaka- ja pystytasossa joka suuntaan

      Jutun kuvassa ovenkahva. Liukuportaiden kaiteet ja muut kaiteet tekevät samaa levittämistä …
      _ _ _

      Apropos D-vitamiini. Vastikään eläkkeelle jäänyt lääkäriystävä on vuosikymmenet syönyt sata (100) mikrogrammaa päivässä, suosittelee muillekin. Virallinen suositus seitsemän ja puoli mikrogrammaa

  2. Mari sanoo:

    Englanninkielinen lähdeartikkeli käsittelee influenssan, ei flunssan, esiintymistä talviaikaan. Flunssaahan esiintyy runsaasti syksyihin kun taas influenssaa esiintyy talvella. Kolumnissa on nyt iloisesti sekoitettu kahta hyvinkin eri tautia.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.