Keskipitkää säätä

Julkaistu
Suurimman hyödyn sääpalvelusta saa se, joka jaksaa seurata säätä ja käyttää sääpalvelua säännöllisesti. Kuva: Tomi Tapio / flickr / Googlen tarkennettu kuvahaku.

Sääennusteiden laatiminen on vuorotyötä, ja nyt lauantaina on aamuvuoroni ohi. Rakoileva pilvipeite jo houkutteleekin nauttimaan vapaasta viikonlopun lopusta, mutta ei, vielä hetkiseksi ”sorvin ääreen” ja ei kun blogia ilmoille eli nettipäiväkirja kehiin.

Nykyjournalismin termein aion nyt ”avautua” viiden vuorokauden sään laatimisesta. Ehkä vähän ”tilitänkin” sitä. Tai miten olisi viiden päivän huuma? No, yksi tunnetuimmista sääpalvelutuotteista on jo vanhastaan viiden vuorokauden sää. Miksi juuri viiden, on kaiken järjen mukaan hallinnollinen päätös, jonka lie kuka tehnyt. Ilmatieteellisessä sääpalvelussa tuon pituinen ennuste kuuluu kategoriaan ”keskipitkä sääennuste”.

Tällaisten laskemiseksi erityisesti eurooppalaisia tarpeita ajatellen mutta maailmanlaajuisen säämallin kehittäjäksi ja ylläpitäjäksi on perustettu 1975 Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus, tuttavallisemmin ECMWF eli ”Euroopan keskus” tai ”sentteri”, jos sattuu kuulemaan meteorologien välistä keskustelua. Wikipedian tietojen mukaan ( http://fi.wikipedia.org/wiki/ECMWF ) se aloitti varsinaisen toimintansa 1979 aluksi 17 maan yhteisprojektina, nykyisiä jäsenmaita on 25. Supertietokone sijaitsee Englannin Readingissa. Kiinnostuneet saavat parhaiten lisätietoja ECMWF:n omilta nettisivuilta ( http://www.ecmwf.int/ ). Vastaavanlaisia globaalisia säämalleja on tietojeni mukaan myös USA:lla, Japanilla ja Australialla. Näiden laskentatulokset ovat myös pohjana erilaisille muille, alueellisesti rajatummille säämalleille.

Perinteisesti viiden vuorokauden ennuste esitetään myös sanallisesti sen lisäksi, että mm. internet on nykyään täynnä jos minkälaista sääkäyrää. Näin tekee myös Foreca, ja työ kuuluu meillä aamuvuoroon. Jos tämän ennustetekstin haluaa nähdä, niin sen löytää ainakin MTV3:n teksti-TV:n sivuilta ihan sellaisenaan.  Kuten muissakin sääteksteissä, lyhyyden vaatimus asettaa monenlaisia rajoituksia sille, mitä asioita tuohon tekstiin lopulta valitsee; viidessä vuorokaudessa Suomen kokoisessa maassa tapahtuu säässä usein aika paljon. Ainakin tietyn ”punaisen langan” tulisi välittyä, jos teksti on hyvin laadittu. Kirjallisuudenkin alalaji tämä voisi siis olla: sääennuste on etukäteen kerrottu tarina.

Sää jatkuu meillä matalapainevoittoisena, minkä pitäisi tulla esille myös tekstistä, jonka pari tuntia sitten kirjoitin. Julkaisen sen myös tässä näytteenä viiden vuorokauden sanallisesta ennusteesta. Näin se menee:

”Sunnuntaina maan etelä- ja keskiosassa tuulee koillisesta ja on pilvistä, kuuroittaista sadetta tulee yleisesti. Pohjanmaalla sää vähitellen poutaantuu ja pilvipeite rakoilee. Lapin sää on pääosin heikkotuulinen, enimmäkseen poutainen ja vaihtelevapilvinen, aurinkoisinta on Etelä-Lapissa. Päivälämpötila on etelässä 8…10, maan keskivaiheilla 8…12, Lapissa 6…10 astetta. Yölämpötila on Lapissa enimmäkseen vähän pakkasen puolella.

Maanantaina kolea pohjoiskoillinen ilmavirtaus vallitsee etelästä aina Etelä-Lappiin asti. Varsinkin idässä sadekuurot ovat edelleen yleisiä, kun taas lännessä ja pohjoisessa sää muuttuu poutaiseksi ja selkeämmäksi. Lähinnä Käsivarren Lapissa pilvisyys lisääntyy ja voi sadella vettä. Päivälämpötila jää idässä 5…10 asteeseen mutta on lännessä 10…13 ja Lapissa 6…10 astetta. Yöllä Lapissa on heikkoa pakkasta, mutta myös Pohjanmaalla lämpötila voi laskea nollaan.

Tiistaina ja keskiviikkona Pohjois-Karjalassa voi vielä tulla sadekuuroja, muuten sää muuttuu selkeämmäksi. Keskiviikkona maan etelä- ja länsiosaan leviää kuitenkin lounaasta pilviä ja paikallisia sateita. Päivälämpötilat ovat etelässä ja lännessä n. 10, idässä ja pohjoisessa 6…10, Lapissa enimmäkseen +2…+6 astetta. Yölämpötila riippuu pilvisyydestä ja voi selkeässä säässä laskea etelässäkin lähelle nollaa. Loppuviikolla sää muuttuu Suomessa sateisemmaksi.”

Tässä on tekstin valittuna rakenteena, että sää esitetään kronologisesti yleensä päivä kerrallaan. Toinen tapa olisi esim. puhua vain ennustusjaksosta ja siitä, miten se suhtautuu ajankohdan keskimäärään, kokonaissademääristä ja pitäytyä mainitsemaan vaikka vain jakson sateisin kohta. Tapoja ja tyylejä voi siis olla monia. Joka tapauksessa jonkinlainen keskipitkä sääennuste kannattaa olla hallussa –  jos ei muuta, niin pohjaksi päiväkohtaisille säästä puhumisille tai internet-sääpalvelutuotteille. Sään jatkuvan seurannan merkitystä ei voi yliarvioida. Mutta nyt on kirmaistava jopa aurinkoiseen Helsinkiin. Maan eteläosassa sateistuu vasta yön kuluessa.

 

Kuvan linkki: http://www.flickr.com/photos/tomitapio/6103164599/sizes/z/in/photostream/