Kohta kuluneesta syyskuusta on ilmastotilastotilastojen mielessä tulossa monin paikoin yksi kaikkein sateisimmista syyskuista. Siis niistä syyskuista, jotka sisältyvät mittaushistoriaan. Kun mennään tarpeeksi ajassa taaksepäin, niin ei siinä elämänmenossa mitään mittaämpäreitä kanneltu, mutta sadevesiämpäreitä senkin edestä räystään alta sauna- ja pyykkivedeksi.
Tänä vuonna sateita tuli rutkasti jo ennen syyskuuta, ja luonto näyttää päättäneen, että kerättäköön vettä vielä – pohjavedeksi, järviin, jokiin ja mereeen. Saa nähdä, jatkuuko tämä vedentulo aina lumi- ja jääpeitteen tuloon asti – vai tuleeko loppu vielä lumena. Kohta alkaa lokakuu. Muistan lapsuudestani oikeastaan harvoja melko tarkkoja sääasioita, mutta yksi sellainen on, että ensilumi satoi joinakin vuosina siinä aika lähellä Aleksis Kiven päivää (10.10.) – ja se lapsuuden paikka oli lounaisrannikolla. Toisaalta oli myös lumettomia talvia, eli vaihtelut voivat tässäkin olla eri vuosien välillä hyvin suuria.
Syysflunssaa keuhkoputkentulehduksineen potiessa ei ole välttämättä helppoa päättää, onko jonain päivänä lämmintä, viileää vai raa´an kylmää; tuntemukset kun vaihtelevat. Niin ja sitten olisi muistettava liittää lämpötila jollain järkevällä tavalla ajankohdan keskiarvoon. Lokakuun ensimmäinen päivä on maanantaina. Silloin ajankohdan keskimääräinen päivän ylin lämpötila on Vantaalla 12, Jyväskylässä ja Oulussa 9 ja Sodankylässä 6 astetta. Vastaavasti keskimääräinen yön alin lämpötila on Vantaalla 4, Jyväskylässä ja Oulussa 3 ja Sodankylässä nolla astetta. Mutta tilastoitu on sellaisiakin vuosia, jolloin päivälämpötila on ollut etelässä 17…20 (20 astetta Lappeenrannassa) ja Sodankylässä lähellä 14 astetta.
Suomen suursäätilassa säilyy edelleen määräävimpänä kaksi tekijää: ajoittain voimakkaan ilmavirtauksen etelän-lounaanpuoleisuus ja länsipuoleisen matalapaineenalueen läheisyys. Emme ole korkeapaineessa, vaan ylitsemme liikkuu monenkokoisia sadealueita, joiden sopivissa väleissä osaa toki olla verrattain aurinkoistakin. Myrskymatalankin todennäköisyys näyttäisi kasvavan loppuviikolla, mutta eivät syksyn tuulet siihen jää. Sään jonkinasteisen viilenemisen, edes lyhytaikaisen, vuoro näyttäisi olevan alustavasti vasta viikon päästä. Ainakin siihen asti syksymme näyttäisi olevan lämpimähköä, vaikkei se tietenkään kesän jälkeen helposti siltä tunnu.
Kuvan linkki: http://www.geograph.org.uk/photo/502645
’Tänä vuonna sateita tuli rutkasti jo ennen syyskuuta…’ Niinpä, tulihan viime talven käytännössä kaikki lumisateetkin vasta uuden vuoden jälkeen. Ja vaikkei kesällä ainakaan meillä päin juuri ukkoskuuroja tullut, vettä piisasi silti. No, niin kauan kuin tämä on poikkeuksellista, kaikki kelpaa. Paitsi kovat pakkaset.