Sateenkaaren päähän

sateenkaari vanhalla Lahdentiellä

Pää- ja sivusateenkaari kuvattuna vanhalla Lahdentiellä. Löytyykö aarre Mäntsälästä?


Säätilaltaan vaihteleva syksy on hyvin otollista aikaa aarteenmetsästykseen. Hyvällä onnella sateiseen taivaanrantaan voi ilmestyä sateenkaareksi kutsuttu optinen ilmiö, mikäli aurinko paistaa sopivassa kulmassa selkämme takaa.

Monet muistavat sateenkaareen liittyvän katkeran petoksen lapsuudesta. Teorian mukaan sateenkaaren päästä voi löytää aarteen. Aarrearkun perässä lukemattomat sukupolvet on juoksutettu pitkin viljapeltoja, mutta varsin usein laihoin lopputuloksin. Harvoin löytyi kultaa, vielä harvemmin jalokiviä ja sahramia.

Oppitunnin ei kuitenkaan voi katsoa menneen aivan hukkaan. Aarteenmetsästys konkreettisella tavalla opettaa Snellin laiksi kutsutun valon taittumislain perusperiaatteen kahden väliaineen rajapinnalla.

Sateenkaaren synty alkaa, kun valonsäde kulkee ilmasta vesipisaran sisään. Vesi on optisesti ilmaa tiheämpää väliainetta, mikä saa valon taittumaan kohti pinnan normaalia. Taittosuhde on riippuvainen valon aallonpituudesta, jolloin alkujaan useista eri aallonpituuksista koostuva valkoinen valo hajoaa tutuiksi sateenkaaren väreiksi. Pisaran takareunalla tapahtuva kokonaisheijastus kääntää valon kohti katsojaa. Jokaisen vesipisaran voi ajatella toimivan pienen prisman tavoin.

Sateenkaarta katsellessa voi näkyä yksi pääsateenkaari, hyvällä onnella toinen sivusateenkaari, tai erittäin hyvällä onnella ja laadukkaalla kiikarilla katsottuna lukemattomia interferenssikaaria. Kun sateenkaaren katselussa pääsee tähän pisteeseen, tietää olevansa jo pahasti koukussa sähkömagnetismiin.

Sateenkaaren keskipistettä voi hakea kuvittelemalla suoran linjan auringon ja silmien kautta horisonttiin. Pääsateenkaari löytyy aina tästä kuvitteellisesta pisteestä noin 42 asteen kulmassa ylöspäin. Täydellinen ympyräsateenkaari voi otollisissa olosuhteissa olla mahdollista havaita lentokoneesta, mutta toki sellaisen voi aina tarpeen vaatiessa luoda puutarhaletkun avulla. Sateenkaaria voi myös nähdä varhain aamulla kasteisessa metsässä esimerkiksi hämähäkinseitissä.

Sateenkaarista voi oppia yhtä sun toista mielenkiintoista. Sateenkaaria ovat tuijottaneet ja tutkineet lukemattomat filosofit ja tiedemiehet aina Aristoteleestä James Clerk Maxwelliin. Ehkäpä meidänkin olisi syytä.

Heitetään siis polaroivat aurinkolasit nurkkaan. Heti ensimmäisen vesisateen koittaessa kipin kapin aarteen hakuun!

Lähteet:

Sateenkaari – 4.6.2012 klo 19.50 Kangasala
Taivaanvahti, URSA:n havaintojärjestelmä
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/5152

http://www.polarization.com/rainbow/rainbow.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sateenkaari

http://fi.wikipedia.org/wiki/Snellin_laki

Valokuva:
Mika Toivonen

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Sää ja luonto. Tagit: , , , . Pysyvä linkki.

Kommentointi poistettu

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.