Valojakso pitenee

Kevään korvalla lisääntynyt auringonpaiste tuntuu virkistävän ja piristävän monia meistä. Valon tiedetään tutkitusti vaikuttavan monella tavoin ihmisten mielialaan ja vireystilaan.

Silmän verkkokalvon aistinsolut ovat herkistyneet auringosta saapuville valon aallonpituuksille. Silmiin tuleva valo aktivoi näköaistinsolut ja vaikuttaa aivojen hypotalamuksessa sijaitsevaan suprakiasmaattiseen tumakkeeseen, minkä voi ajatella toimivan eräänlaisena elimistön keskuskellona. Monien elimistön hormonien, välittäjäaineiden ja kasvutekijöiden eritys ohjautuu tämän kellon mukaan.

Labrarotat pimeässä

Pimeään suljetut laboratoriorotat saavat tutkimusten mukaan masennusoireita. Piirros: Mika Toivonen

Talvisin luonnonvalon tuoma aikamerkki aivoille hiipuu. Elimistöllä on tiettyjä, metabolisiksi sykleiksi kutsuttuja mekanismeja vuorokausivaihtelun tuoman aikamerkin puutteen korvaamiseksi. Pitkäkestoisella jatkuvalla pimeydellä voi kuitenkin olla haitallisia seurauksia. Pimeään suljetut laboratoriorotat saavat tutkimusten mukaan masennusoireita. Saman ilmiön voi havaita ihmisillä. Valon puute alentaa dopamiinieritystä, vaikuttaa sokeritasapainoon ja heikentää jopa muistia. Olemme riippuvaisia auringon nousun ja laskun tuomasta tahdistuksesta sisäiseen kelloomme.

Aurinko vaikuttaa terveyteemme myös muilla tavoin. Auringonpalvojilla on vakava vaara polttaa nahkansa korpulle ja vanhentua ennen aikojaan, mutta kohtuudella nautittuna auringolla on suotuisia vaikutuksia terveydelle.

Mikäli auringon säteilystä nauttii Suomen oloissa turvallisen lyhyitä jaksoja kerrallaan, huomaten samalla olla estämättä UV-säteilyn hyödyllisiä vaikutuksia korkean suojakertoimen aurinkovoiteilla, voi elimistön päivittäisen D-vitamiinitarpeen saada tyydytetyksi jo 15 minuutin auringonotolla. Pidempiä jaksoja auringossa oleilevien on syytä suojata nahkansa. Auringolla on myös vaaransa.

Kesän valoisat yöt voivat vaikeuttaa nukkumista, sillä aivojen pimeähormoniksi kutsutun melatoniinin eritys vähenee. Unensaannin helpottamiseksi voi tilkitä ja pimentää makuuhuoneen huolellisesti.

Lisääntyneellä valoisuudella voi kuitenkin olla yllättäviä seurauksia. Vähentynyt melatoniinin eritys naisilla lisää prolaktiinihormonin eritystä, minkä seurauksena naisten hedelmällisyys voimistuu juuri kesäisin. Uneton yö yhdistettynä kohonneeseen hedelmällisyyteen voi olla hyödyllistä perheenlisäystä kaipaileville pariskunnille.

Annetaan auringon paistaa. Odotetaan kesää ja kärpäsiä.

Lähteet:

Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim
2009;125(6):609-16, Valon vaikutus terveyteen
Ani Englund ja Timo Partonen
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo97925.pdf

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Elämä ja sää. Tagit: , , , , . Pysyvä linkki.

8 vastausta kirjoitukseen

  1. Allu sanoo:

    Itselleni auringon paiste aiheuttaa päänsärkyä, mutta, kun on onneksi aurinkolasit keksitty niin niitä voi käyttää. Hyvin blogin aihe keskittyy juuri sopivaan aikaan vuodesta. =)

  2. Salla sanoo:

    Hauska kirjoitus, kiitos.

    ”Mikäli auringon säteilystä nauttii Suomen oloissa turvallisen lyhyitä jaksoja kerrallaan, huomaten samalla olla estämättä UV-säteilyn hyödyllisiä vaikutuksia korkean suojakertoimen aurinkovoiteilla, voi elimistön päivittäisen D-vitamiinitarpeen saada tyydytetyksi jo 15 minuutin auringonotolla.”

    Mielelläni kuulisin (asiallisesta ja akateemisesta) tutkimuksesta, jonka mukaan auringon hyödyt voi estää suojavoiteella. Aika epäilyttävältä kuulostaa – ihan erityisesti koska Suomessa(kaan) ongelma ei ole suojavoiteet vaan niiden käyttämättömyys. Nekin, jotka suojavoiteita käyttävät, tapaavat käyttää niitä Aivan Liian Vähäisiä määriä kerrallaan.

    • Mika Toivonen sanoo:

      Hei, kiitos hyvästä palautteesta! Aihe on varsin kiistanalainen. Käsittääkseni uusin tutkimus sen puolesta, että aurinkovoiteet eivät estäisi D-vitamiinin tuotantoa lienee Australiassa vuonna -95 toteutettu satunnaistettu kaksoissokkotutkimus. Tämän tutkimuksen mukaan eroa ei ollut tutkimuksessa käytetyn kertoimen 17 SPF (sun protection factor) suojavoiteen ja kontrolliryhmän placebo-voiteen välillä.

      En tietenkään uusinta tutkimusta kiistä, mutta koejärjestelyyn muutama pointti: Ensinnäkin tutkittu voide oli Australian olosuhteisiin varsin matalakertoiminen, sillä jo Suomessa yleisesti suositellaan kerrointa 20-30. Hyllystä löytyy myös suojakertoimella 50-60 olevia voiteita. Lisäksi tutkimuksessa käytetyn kontrolliryhmän placebo-voiteen koostumusta ei mainittu missään. Oliko eroa täysin suojaamattoman ihon, placebovoiteen ja aurinkovoiteen välillä? Ei voi tietää. Näillä tiedoilla on hieman hankala täysin vakuuttua tutkimuksen laatukriteereistä. Jääköön lukijan harteille.

      Chronic sunscreen use decreases circulating concentrations of 25-hydroxyvitamin D. A preliminary study. Matsuoka LY, Wortsman J, Hanifan N, Holick MF. Department of Dermatology, Jefferson Medical College, Philadelphia, PA 19107.

      The effect of regular sunscreen use on vitamin D levels in an Australian population. Results of a randomized controlled trial. Marks R, Foley PA, Jolley D, Knight KR, Harrison J, Thompson SC. Department of Dermatology, St Vincent’s Hospital, University of Melbourne, Fitzroy, Victoria.

  3. Esa sanoo:

    Terve!

    “Mikäli auringon säteilystä nauttii Suomen oloissa turvallisen lyhyitä jaksoja kerrallaan, huomaten samalla olla estämättä UV-säteilyn hyödyllisiä vaikutuksia korkean suojakertoimen aurinkovoiteilla, voi elimistön päivittäisen D-vitamiinitarpeen saada tyydytetyksi jo 15 minuutin auringonotolla.”

    Toi auringonvalosta saatava D-vitamiinitarpeen saanti on epävarmaa. Tiedän yhden lääkärin (jo eläkkeellä), joka viettää suuren osan vuodesta Espanjan Malagassa. Hän ja 2 muuta lääkäriä olivat käyneet mittaamassa D-vitamiinipitoisuutensa, eikä niissä ollut mitenkään havaittavissa kohonneita D-vitamiinipitoisuuksia. Vaikka pelaavat golfia ja muutenkin viettävät paljon aikaa ulkona. Eli tuon väitteen D-vitamiinitason nousun auringonvalossa voisi lopettaa ellei sitä tutkita ja todisteta tarkemmin.

    • Mika Toivonen sanoo:

      Lääkäriystäviesi havainto on varmasti oikea, mutta selittäviä tekijöitä on muitakin. D-vitamiini puskuroituu rasvakudoksiin. Inaktiivisessa muodossa se ei näy verikokeissa. Mikäli veriarvot ovat jo valmiiksi kohdallaan, ei auringonvalon määrä enää suoraan korreloi veressä esiintyvän D-vitamiinitason kanssa.

  4. Niklu sanoo:

    Silmäthän voisi sokaistua jos katsois viti valkoiseen lumihankeen, kun aurinko paistaa.

    • Mika Toivonen sanoo:

      Kyllä. Lumisokeuden vaara on olemassa. UV-säteilyä suodattavat aurinkolasit ovat tarpeen laskettelureissuilla ja kesäisin merellä. Vesi tosin heijastaa UV-säteilyä huomattavasti lumea heikommin, mutta vaara on silti olemassa.

  5. Kai sanoo:

    Kyllä lämmin ja valo on kiva ja yölläkin voi pitää ikkunaa auki ….. hyvät tuoksut lisäävät yrttien tavoin mielen kirkkautta …

    kuivalla ja liian aurinkoisena pitkällä jaksolla tulee joskus kumma olo. silloin kannattaa käydä vedessä usein …

    Meillä on Korsikalla jo 20 astetta ja aivan taivas sees …

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.