Pakkanen ja liian kuiva sisäilma

Talvella kärsitään usein liian kuivasta sisäilmasta. Kuivuus aiheuttaa erityisesti nenän limakalvojen ärsytystä, silmien kutinaa sekä iho-ongelmia. Pahoja oireita esiintyy etenkin allergikoilla ja astmaatikoilla, mutta oireet koskevat lähes kaikkia jossain vaiheessa talvea. Miksi sitten huoneilma on erityisen kuivaa juuri talvella? Selitys löytyy ilman kastepistelämpötilasta.

Kastepistelämpötila

Lämpimään ilmaan mahtuu näkymätöntä vesihöyryä enemmän kuin kylmään ilmaan. Laskemalla ilman lämpötilaa riittävästi siinä oleva näkymätön vesihöyry aina lopulta tiivistyy. Juuri tätä lämpötilaa, jossa ilman näkymätön kosteus tiivistyy, kutsutaan kastepistelämpötilaksi (Td). Saattaa aluksi kuulostaa vähän vieraalta, mutta ilmalla voidaan ajatella olevan aina kaksi lämpötilaa. Toinen on se normaali lämpötila, jonka kaikki tietävät. Toinen on salainen lämpötila, kastepistelämpötila, jonka tietää vain hyvin harva. Meteorologisessa mielessä tämä salainen kastepistelämpötila on usein jopa normaalia lämpötilaa tärkeämpi. Karkeasti voisi ajatella kastepistelämpötilan kuvastavan, kuinka paljon ilmaan on ladattu piilevää energiaa. Mitä korkeampi kastepistelämpötila on sitä enemmän ns. latenttia lämpöä ilma sisältää (tästä lisää myöhemmin).

Suhteellinen kosteus

Ilman suhteellinen kosteus ottaa huomioon ilman lämpötilan. Kosteuden tiivistyessä ilman lämpötila ja kastepistelämpötila ovat samat. Tällöin suhteellinen kosteus on 100 %. Mitä suurempi ero varsinaisen lämpötilan ja kastepistelämpötilan välillä on, sitä kuivempaa ilma on ja sitä alhaisempi on ilman suhteellinen kosteus.

Tuulettaminen pakkassäällä kuivattaa voimakkaasti huoneilmaa

Ihanteellisen huoneilman suhteellinen kosteus on 30 - 45 %. Tällöin 20 C asteisessa huoneilmassa kastepistelämpötila voisi olla 5 C astetta, kuten tässä kuvassa ennen tuuletusta. Jos ulkona on pakkasta, tuuletuksen myötä huoneen kastepistelämpötila laskee hiljalleen kohti ulkoilman kastepistelämpötilaa. Samalla ilma kuivuu. Mikäli kastepistelämpötila laskee kuvan -5 C asteeseen, suhteellinen kosteus laskee jo alle 20 %. Se aiheuttaa oireita jo suurimmalle osalle ihmisiä.

Kastepistelämpötila ei voi koskaan olla suurempi kuin normaali lämpötila. Niinpä talvisessa pakkasilmassa myös kastepistelämpötila on aina pakkasen puolella. Tehokas tapa raikastaa huoneilmaa on avata ikkuna, jolloin tunkkainen sisäilma virtaa huoneesta ulos ja tilalle saadaan raikasta ulkoilmaa. Samalla tapahtuu kuitenkin muutakin. Samalla, kun sisäilmaa korvautuu ulkoilmalla, myös sisäilman kastepistelämpötila alkaa korvautua  ulkoilman kastepistelämpötilalla. Huoneen lämmitys kuitenkin huolehtii, ettei ilman lämpötila laske. Niinpä tuuletuksen yhteydessä huoneen suhteellinen kosteus laskee huomattavan paljon.

Talvella tulisi huolehtia riittävästä ilmankostutuksesta

Hyvässä huoneilmassa suhteellisen kosteuden tulisi olla vähintään 30 %. Käytännössä se tarkoittaa, että 20 C asteisessa huoneilmassa kastepistelämpötilan pitäisi olla ainakin pari astetta plussanpuolella. Niinpä aina, kun ulkoilma on pakkasella ja huonetta tuuletetaan pitämällä ikkunaa auki, tulisi tuuletuksen jälkeen huolehtia ilman kostutuksesta. Ilmaa voi kostuttaa ilmankostuttimen lisäksi myös esimerkiksi kuivattamalla pyykkiä huonetilassa. On hyvä muistaa, että pitkään jatkuneissa pakkasissa huoneilma kuivuu hiljalleen, vaikkei huonetta lainkaan tuuletettaisi. Pahin kuivuus sisätiloissa syntyy, kun kovilla paukkupakkasilla pidetään huoneilma erityisen lämpimänä. Alentamalla huoneen lämpötilaa muutamalla asteella voisi jo usein parantaa tilannetta merkittävästi.

Huoneilman kosteutta voidaan mitata

Ihanteellinen huoneilman suhteellinen kosteus olisi 30 – 45 %. Tätä kosteampaa ilmaa on kyllä miellyttävää  ja terveellistä hengittää,  mutta yli 45 % suhteellinen kosteus huoneilmassa lisää huomattavasti talon tai huoneiston riskiä kosteusvauriolle. Helpoin tapa tarkkailla ilman kosteutta on hankkia ilman kosteusmittari. Nykyään on jo saatavilla melko edullisia elektronisia kosteusmittareita, jotka ovat helppokäyttöisempiä kuin vanhanaikaiset hiuskosteusmittarit. Sinänsä nämä vanhemmat viisarikäyttöiset mittaritkin ovat helppokäyttöisiä, mutta niitä pitää varsin usein kalibroida.

Kesällä tilanne voi olla juuri toisin päin

Talvella pakkasilma siis helposti kuivattaa sisäilmaa, kun ulkoilman alhainen kastepistelämpötila pikku hiljaa siirtyy sisäilmaan. Toisaalta kesällä tilanne voi olla päinvastainen. Kastepistelämpötila voi ulkoilmassa olla useita päiviä peräkkäin yli 15 C astetta ja vähitellen sisäilmankin kastepistelämpötila voi muuttua samaksi. Reilun 20 C asteen sisälämpötiloissa suhteellinen kosteus olisi tuolloin helposti 60 % luokkaa! Tällöin erityisesti suihkutiloissa, joissa käytetään paljon vettä, kosteusvaurioiden riski on mitä ilmeisin. Riskiasunnoissa olisikin hyvä käyttää kosteissa tiloissa pientä lämmitystä myös kesäkaudella.

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä, Vuodenajat. Tagit: , , , . Pysyvä linkki.

9 vastausta kirjoitukseen

  1. Anthony Rossi sanoo:

    Minä taas moi… lömpötilannekin oli jo ok…mutta soneran lasku suututti ja laskin lämpötilat jälleen…taitaa olla kauan pakkasta ja kuivaa… ainaskin 17.2 asti on kylmää ehkä yli.

    Ranskassa on tukehtuneita sisälämmityksestä koska eivät tuuleta.

    mullakin korsikalla suu kuivuu yöllä ja pitää juoda nesteitä…

    Puu läämmitys on paras ei kuivuta edes huulia. Onko savussa kosteutta vai onko happi lähempänä????

  2. Mikko sanoo:

    Mielenkiintoinen artikkeli. On totta, että joskus kovilla pakkasilla tulee helposti lämmitettyä esim. takkaa liikaa, jolloin aamulla tai jo yöllä heräillessä huomaa, että sisäilma ei ole hyvä, liian lämmin ja kuiva ja mikäli koneellinen ilmanvaihto on lisäksi ollut ajoittain lepoasennossa yön aikana tuntuu happikin loppuvan.

  3. Tomi sanoo:

    Todella mielenkiintoinen kirjoitus Petri jälleen. Vuosittaisissa sääkirjoissasi on myös erittäin havainnollisesti kuvattu Td lämpötilaa (oluttuoppi-esimerkki). Näitä lisää.

    Kiitos hienosta ja arvokkaasta työstäsi!!!

  4. Lauri sanoo:

    Mites tuota artikkelin ajatusta voisi tulkita polttopuun kuivatuksessa? Talvella puu kuivaa hyvin ainakin sisällä:)

    • Veikko sanoo:

      Pakkasella, ja talviaikaan ylipäätään, kannattaa tulisijojen polttopuut tuoda hyvissä ajoin, jopa useita päiviä etukäteen kuivumaan, koska kuivan puun polttaminen on järkevämpää kuin kostean puun polttaminen. Ilman kosteus säilyy korkeampana, kun pakkaskelillä huoneessa on paljon kuivuvia polttopuita. Jos puiden mukana ei tule muita haittoja (pölyjä tms), niin on enää kulttuurikysymys, kokeeko joka nurkassa kököttävät puupinot jotenkin negatiivisesti.

      Puun kuivatuksesta on sitten omaa kokemus- ja tutkimustietoa – esimerkiksi rakennuspuun koneellinen kuivatus vaatii puiden jatkuvaa kastelua … (jotta puun pintasolukko ei kuivahda kokoon ennen kuin sisäosien kosteus on siirtynyt puusta pois).

    • Toinenkin Timo sanoo:

      Ainakin artikkelin perusteellä ymmärsin, että puu kuivuessaan luovuttaa sisäilmaan kosteutta, joka on hyväksi hengitysilmalle.

  5. Paula sanoo:

    Minulla on aika huonoja kokemuksia noista elektronisista kosteusmittareista. Kohtuuhintaiset mittarit eivät toimi joko ollenkaan tai mittaustulokset heittävät kymmeniä prosentteja verrattuna sääasemani (Oregon) ja hiuskosteusmittarin lukemiin. Eli ei kannata ostaa halpaa. Onko mitään keinoa kalibroida elektronisia mittareita?

  6. Toinenkin Timo sanoo:

    Onkos eri esineilläkin omat kastepisteensä? Vai mistä silmälasien höyrystyminen pakkasesta sisään tullessa johtuu?

  7. -SS- sanoo:

    Kyllä ihminen voi elää ilman ilmankostuttimia vaikka 10% suhteellisessa kosteudessa, silmien kuivuminen ja ihoärsytys voi itse asiassa johtua kosteusvaurioista, se ei poistu kostuttamalla vaan saattaa jopa pahentua. Jotkin sädesienet voivat elää 40%-50% suhteellisessa kosteudessa huoneenlämmössä. Limakalvot ja silmät on varustettu ”omalla kostuttimella”, ja ihon tehtävä muutenkin on juuri estää kuivumista. Monet vaan pesee luonnonrasvat vahvoilla pesuaineilla ja liian kuumalla vedellä ja sitten nahka kiristää ja kutisee.

    Saudi-Arabiassa monin paikoin on 5-15% suhteellinen kosteus, Saharassa voi olla päivisin +40 ja yökaste vasta lähempänä nollaa. Eikä paimentolaisilla ole ”Ufoxia” siellä yöpymispaikalla.

    -SS-

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.