Kattojen lumikuorma

Julkaistu

Kuluneen talven runsas lumentulo on saanut huomion kiinnittymään kattojen lumikuormaan. Lumen poistoon katolta ja räystäistä tiedetään käytetyn mitä erilaisempia apuvälineitä aina haravasta lehtipuhaltimeen.

Kaupunkiympäristössä katolta putoavaan lumeen tulee suhtautua erityisellä vakavuudella, sillä se muodostaa vaaran jalankulkijoiden turvallisuudelle. Suomessa toimii lumenpudotukseen erikoistuneita yrityksiä ja kiipeilyharrastajia, joiden päätä ei huimaa korkeinkaan konttori.

Lumikuorma on Suomessa suurimmillaan kevättalvella kun valtaosan talven lumesta voi katsoa jo sataneen. Kuutiometri ilmavaa puuterilunta voi painaa vaivaiset 40 kg, mutta tiiviiksi pakkaantuneena ja juuri sulaessaan jopa kymmenkertaisen määrän.

Lumen paino sinänsä ei tiivistymisen myötä muutu, sitä vain mahtuu enemmän pieneen tilaan. Lumi myös jossain määrin kerää vettä ympäröivän ilman kosteudesta. Vesimäärä voi hetkellisesti nousta korkeaksikin suojasään sateen aikana, mutta vääjäämättä kaikki katolle satanut vesi valuu sieltä lopulta alas.

Tuulenpieksemä huojuva halkoliiteri on todellisessa vaarassa sortua lumen painosta. Lumen epätasainen jakautuminen aiheuttaa haasteita urheiluhallien rakenteiden kestävyydelle ja tasakatot ovat muita suuremmassa riskissä kärsiä vesivahingoista.

Puolestaan asuinkäytössä oleva ja rakennusmääräyksiä noudattaen rakennettu harjakattoinen omakotitalo tuntuu olevan melko hyvin turvassa. Onnettomuudet liittyvät lumen pudotustilanteisiin, missä isännän kenkä herkästi lipsuu liukkaalla peltikatolla ainoana varusteena savupiipun ympäri kierretty maahan asti yltävä turvaköysi.

Katolla makaava muhkea lumipatja eristää lämpöä, aivan kuten se paukkupakkasten aikaan tarjoaa suojan hangen alla lymyileville kasveille ja metsän eläimille.

Meidän tavallisten kuolevaisten kannattaa siis edetä lumen pudotuksessa harkiten.

5 vastausta artikkeliin “Kattojen lumikuorma”

  1. Tuo lumipatjan eristävä vaikutus katolla on aika pieni, kun kattorakenteet on ainakin omakotitaloissa hyvin tuuletettuja. Mahdollinen lämpöhukka karkaa räystäslautojen välistä.

    Mutta kevytrarkenteisille pihasuojille paksu lumi tekee huonoa. Ainakin kahden viime talven kaltaiset lumikuormat. Toivottavasti saamme kunnon suojakelejä tänä talvena että lumet valuvat maahan, joko vetenä tai lumena. Edellisestä keskitalven suojakelistä ainakin täällä lännessä on jo yli kaksi vuotta.

    1. Totta. Mahdollinen hyöty lämmöneristyksessä voi tuulettua harakoille. Kuohkea pakkaslumi kyllä ominaisuuksiensa puoleen toimii hyvänä eristeenä. Vanha kansa tiesi kasata lunta kivijalkaan ja seinää vasten.

  2. Eli lumi on painavillimmaan nollakelillä ja yleensä lumi sullaa silloin ja tippu painavana jonkun niskaan.
    IHMISET OLKAA VAROVAISIA PAIVAVAN LUMEN KANSSA!

  3. Kiitos Mika Toivonen hyvästä kirjoituksesta. Myös minä olen ollut siinä käsityksessä, että keväällä ilman lämpötilan kömpiessä plussan puolelle katoilla olevaan lumipatjaan kondensoituu vettä ja siksi paino lisääntyy. Hydrologi Esko Kuusisto on omissa kirjoituksissaan eri mieltä. Sinun tekstisi vahvistaa omia kokemuksiani.

    1. Niin, en nyt kuitenkaan lähtisi hydrologin käsitystä kumoamaan. Massan lisäys ei välttämättä kovin merkityksellinen, jos sitoutunut vesi pääsee haihtumaan lumesta.

      Aiheesta kiinnostuneille Suomen ympäristökeskuksen kartta Suomen lumikuormatilanteesta: www.ymparisto.fi/kattojenlumikuorma

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.