Pakkanen puree ja paukkuu

Tässä lämpömittarissa mikään ei oikeasti nouse tai laske, mutta lämpötila tekee niin silti. Kuva: Ville.fi/flickr

On taas perjantai, joten istahdin tietokoneelle laittamaan osan tajunnastani pikku blogiksi. En ole ollut päiväkausiin töissä, mutta katsoinpa kotoa internetin monenkirjavia sääkarttoja jo tässä aiemmin päivällä. En pitänyt näkemästäni: pakkasta pukkaa. Idästä, ja varmimmin ja eniten siis maan itäosaan. Pikku hiljaa myös länteen ja pohjoiseen, mutta pilvisyys – niin kauan kuin sitä on – pitää pahimmat pakkaset loitolla. Kuitenkin lähipäivinä on jo lounaassa ainakin kymmenisen astetta pakkasta, idässä ja pohjoisessa helposti 20…25 astetta ja tietty paikoin enemmänkin. Kireimmät pakkaset ajoittuvat vasta ensi viikolle; tällä hetkellä voisi kylmimmäksi päiväksi veikata torstaita. Siis tästä sellainen viikko eteenpäin se on laajoja alueita ajatellen yhtä kylmenemistä.

Suomessa ajatellaan, tai ainakin suomalaiset meteorologit ajattelevat, että pakkanen puree tai on purevaa silloin, kun kylmyysvaikutusta korostaa pakkasen ohella tuuli (ks. pakkasen purvuudesta hyvä taulukko Ilmatieteen laitoksen netisivuilla: http://ilmatieteenlaitos.fi/800 ).  Esim. Ruotsissa tähän ”purevuuteen” (kölden biter / bitande kyla/köld) ei tarvita välttämättä tuulta. Meillä nyt jo vallitsevassa säätyypissä ei niinkään tuule, vaikkemme toisaalta missään korkeapaineen keskuksessakaan ole.

Näin tämä tuleva pakkanen on vähitellen lähinnä kireää. Ja voi, kun kaikille riittäisi kireän pakkasen tapauksessa, että sen kertoisi olevan kireää. Mutta ei, sitä kuvitellaan voitavan ennustaa suunnilleen asteen tarkkuudella myös talvisissa kireän pakkasen korkeapaineissa. Näin se ei kuitenkaan ole; pakkanen voi vaihdella alueittain suuresti, mistä jo Petekin mainitsee äskeisessä kirjoituksessaan. Itse muistan lapsuudesta, että jo saman kylän sisällä oli kireän pakkasen aamuina eri pihoissa ihan eri pakkaslukemia – riippuen siitä, sijaitsivatko pihat ja mittarit mitenkä alavilla tai sitten korkeilla maastopaikoilla. Kylmä ilma kun on raskasta ja painuu siksi alavimpiin maastokohtiin.

Pakkasta – miinusasteista lämpötilaa – koskeva kielenkäyttö toisinaan horjuu. Turvallisinta on puhua pakkasen kiristymisestä ja heikkenemisestä. Kuvataan suoraan tuntemuksen muutosta. Sen sijaan, kun mennään metaforisempiin lämpötilaa kuvaaviin ilmaisuihin ”kohoaa/nousee” ja ”laskee”, kuulee välillä myös pakkasen ”nousevan” tai ”laskevan”. Tällaiset ilmaisut perustuvat alunperin sihen, millainen koje lämpömittari tyypillisesti on: elohopea- tai spriipatsaan yläpää todella nousee ja laskee lämpötilan vaihdellessa.

Kun lämpötila kohoaa, pakkanen heikkenee. Kun lämpötila laskee, pakkanen kiristyy. Mutta entä, jos pakkanen nousee tai laskee? Tätä kannattaa hetken ajatella. Kuten vaikka sitä, että voiko pakkanen lauhtua – vai onko se sittenkin sää, joka lauhtuu lämpötilan kohotessa eli pakkasen heiketessä? Ainakin on varmaa, että sen fyysisen suussa olevan kielen pinta jäätyy koskettaessaan pakkasella olevaa metallia.

Pakkanen on muuten vaarallista: vajaa vuosi sitten Iltalehti siteerasi Lapin kansaa ja sitä kautta Oulun yliopiston professoria. Tiesitkö, että kylmä aiheuttaa kuolemia kymmenkertaisesti verrattuna liikennekuolemiin? http://www.iltalehti.fi/terveys/2010010810894400_tr.shtml  .

 

 

Kuvan linkki: http://www.flickr.com/photos/villefi/273675640/sizes/z/in/photostream/

 

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

11 vastausta kirjoitukseen

  1. Petri Karttimo sanoo:

    Viikolla 5 pakkanen hellittää, kun korkeapaine väistyy suomesta. Atlantilta pääsee purkautumaan matalapaineita sateineen. Tämä säätyyppi jatkuu suomessa!

  2. Allu sanoo:

    Ajattelin itsekkin aamulla lähteä puita pilkkomaan ,mutta pakkasta olisi -25 celsiusta ja tuulisi 4m/s. Ilmatieteen pakkastaulukon mukaan pakkanen tuntuisi -35 celsiukselta! Että ei tarvitse paljoa tuulla ,jos olisi vaikka esim -10 pakkasastetta ja tuulisi vaikka 5 m/s se tuntuisi jo melkein -20 asteelta! Taitaa puiden pilkkominen jäädä väliin! :)

    • Wolfgang sanoo:

      Kireää kappasta on Jyväskylässäkin ja ennusteen mukaisesti vielä kiristyy. Mutta jos sittenkin 10 vrk:n ennusteet olisivat pielessä?
      Tosin Äiti-Venäjän korkeapaineet ovat niin mahtavia sekä kesällä että syksyllä. Nyt tasataan niitä vuoden keskilämpötiloja, jotka eivät kovin paljonkaan vaihtele pitkässä juoksussa.

      http://cdn.fmi.fi/legacy-fmi-fi-content/documents/climate/Vuositka_hkisod_1900.gif

      • Allu sanoo:

        Jee, nyt on Kajaanissakin tämän vuoden 30asteen pakkasraja mennyt rikki! :)

  3. Kari Montonen sanoo:

    Ei ole tähtiä juurikaan näkynyt taivaalla koko talvena, ikävän pilvistä ollut jatkuvasti. Nytkin -25 astetta ja taivas ihan pilvessä. Miten voikin olla -25-35 astetta ja taivas ei kuitenkaan ole selkeä? Saattaa sataa jopa lunta. Ennen oli sentään tähtitaivas ja paukkupakkaset samaan aikaan, nyt ei enää ole. Ikävän harmaata koko ajan, ei tule edes pimeää öisin kun taivas on ihan valkoinen. Liittynee jotenkin ilman saastumiseen, otaksun.

  4. Kalle sanoo:

    Moi Juha,

    Valittelit blogissasi miten myös pakkasen korkeapaineissa kuvitellaan voitavan ennustaa lämpötilat asteen tarkkuudella. Sanoisin että tämä virhekuvitelma johtuu pitkälti siitä, että ennusteita tuottavat yritykset tosiaankin kertovat ennusteensa aina asteen tarkkuudella, riippumatta siitä kuinka luotettavina ennusteita pidetään!

    Seurasin mm. tässä viikon kuluessa miten ensi viikonlopuksi lauantai-aamuksi ennustettiin ensin -31C, sitten parin tunnin päästä +1C ja vähän myöhemmin pakkasennuste oli taas tullut kireämmäksi n. -15C verran.

    Pitäisittekö Forecalla mahdollisena muuttaa nykykäytäntöä siten, että ennuste sisätäisikin sen todennäköisimmän lämpötila-arvon lisäksi/sijasta lämpötilojen todennäköisen vaihteluvälin? Kuvittelisin, että ennusteiden tuloksena syntyisi jo nyt jonkinlainen luotettavuusarvio ennusteesta. Vai alkaisivatko varsinkin pidemmän aikavälin ennusteet näyttämään jo liian arpapeliltä, kun vaihteluväli kasvaa isoksi?

    Sääennusteen käyttäjää tällainen tieto varmasti palvelisi kuintenkin paremmin – tavallinen pulliainen kun ei osaa arvioida miksi esim. nykysäätilan ennusteessa olisi yhtään enempää virhemarginaalia kuin yleensäkään.

    • Sääharrastaja sanoo:

      Hyvä huomio, tein itsekin saman havainnon. Aikamoista heittelyä se oli :) Ei taida olla mikään unelmahomma arpoa sääennustuksia 7-10 päivän päähän. Jokainen saman asian havainnut voi miettiä, mikä informaatioarvo on 10 päivän päähän ulottuvalla ennusteella, pidemmästä puhumattakaan…

      • Wolfgang sanoo:

        Olen huomannut saman jo viime kesänä. Mitään säähän liittyvää työskentelyä tai harrastamista ei uskalla 10 vrk:n ennustuksien varaan jättää. Jollei ole tälläisia korkeapaineita niin 2 – 3 vuorkauden ennustuksetkin ovat osittautuneet epäluotettaviksi.

        Kun puhutaan Keski-Suomen alue-ennusteista, niin Jyväskylässä ainakin tuntuu siltä, että välillä olemme Itä-Suomessa, välillä Länsi-Suomessa ja joskus siitä väliltä:)

    • Toinenkin Timo sanoo:

      Heh, samoin. Tuli välillä hurjaa epäuskoa ja pettymyksiä. Voi kuinka mukavaa olisi ollut saada plussakelejä tähän väliin, vaan ei sitten.

      • Allu sanoo:

        Ei oikein tätä kolmenkymmenen asteen pakkasta jaksa. Olisi tullut vaan ne viiden asteen pakkaset! :)

  5. Rami sanoo:

    Miksi kostea kylmä helsingissä tuntuu kylmemmältä kuin kuiva kylmä sisämaassa? Harhaa?

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.