Edellisessä kirjoituksessani oli kuvia kuuran koristamasta metsämaasta. Kuurankukkien kääntöpuoli on tietenkin kaikkien suomalaisten suosikkipuuha, kuuran kaapiminen auton tuulilasista eli skrabaaminen.
Kuura muodostuu, kun maan pinta/tuulilasi jäähtyy pakkasen puolelle ulossäteilyn seurauksena. Tyypillisesti tämä tapahtuu selkeänä yönä, jolloin ilman lämpötila on lähellä nollaa. Ilmassa oleva kosteus eli vesihöyry härmistyy jääksi tuulilasin pintaan.
Miksi jäätä kertyy auton laseihin, vaikka lämpömittari näyttäisi plussaa?
Ilman lämpötila voi kuurayönä pysyä plussan puolella. Maan pinnan ja tuulilasin lämpötila on pakkasella, sillä ne lähettävät ilmaa tehokkaammin lämpösäteilyä ulospäin ja jäähtyvät, jos mikään ei lämmitä niitä takaisin.
Miksi kuuraa ei kerry kovalla pakkasella?
Kovalla pakkasella ilman sisältämän vesihöyryn määrä on niin pieni, ettei kuuraa kunnolla muodostu. Riittävän kylmässä ilman kosteus saattaa olla jo valmiiksi jään olomuodossa, jolloin se ei enää takerru kuuraksi.
Miksi paksuin jää tuntuu olevan tuulilasissa?
Kaikkein voimakkaimmin jäähtyy se pinta, jonka lämpösäteily karkaa suoraan ylöpäin kohti avaruutta ja joka vastaavasti saa hyvin vähän säteilyä takaisin siltä suunnalta. Toisin sanoen vaakasuorat pinnat jäähtyvät nopeimmin ja siksi kaltevaan tuulilasiin kertyy kuuraa herkemmin kuin lähes pystysuoriin sivuikkunoihin.
Miksi katokseen pysäköidyn auton laseissa ei ole kuuraa?
Ilman lämpötila katoksessa on likimain sama kuin sen ulkopuolellakin, joten siitä kuurattomuus ei johdu. Sen sijaan yläpuolella oleva katto lähettää lämpösäteilyä takaisin tuulilasiin ja lämmittää sitä. Esimerkiksi kuvan tapauksessa kuuraa ei ollut muodostunut lainkaan katoksessa seisovaan autoon. Jos sää olisi pilvistä, pilvipeite toimisi samantapaisena lämpösäteilevänä katoksena koko parkkipaikan autoille, eikä kuuraa muodostuisi.
Kyllähän tuota kuuraa skrabailee mielellään talviaamuina Opelin ikkunoista irti. Sellaisina päivinä on yleensä tiedossa kaunis talvipäivä. Sitä alijäähtynyttä vettä minä kammoan! Sen irrottamiseen pitäisi heti aamu tuimaan olla valmiina tikkujen ja puhalluslampun kanssa.
Kahtena edellisenä talvena ei täällä pääkaupunkiseudulla juurikaan alijäähtynyttä vettä sadellut. Ei kai tänä talvena sitten senkin edestä….?
Onko olemassa mitään tilastollista tietoa tai käsitystä, vaikuttaako lumen määrä tai paremminkin lumisateiden määrä siihen kuinka paljon satelee alijäähtynyttä vettä? Vai onko tämäkin aivan sattumien kauppaa?