”Sataa kuin saavista kaataen” tai ”sataa kaatamalla” se on suomessa, kun taas englannin kielessä sataa kissoja ja koiria. Saksa on lähempänä suomea: ”Es gießt”. Mutta ranskassa: ”Il pleut des cordes”. Sataa siis köysiä.
Vai olisiko kyse järjettömästä uudisilmaisusta suomessa: ”yhtenäistä sadetta”? Sadealueet toki voivat ketterästi olla yhtenäisiä tai hajanaisia, mutta että itse sade? ”Yhtenäinen sade tuo mieleen sateen, missä pisaroiden välillä ei ole mitään, on siis vain sitä sadetta. Olisiko silloin myös sademäärä suuri? Ukkoskuurot ovat yleensä toisistaan erillisiä, siispä päättelen, ettei ukkoskuuroja sisältävä alue voi olla yhtenäinen, vaan pikemminkin hajanainen? Vai sisältääkö ajatus hajanaisesta sadealueesta myös sen, ettei sada paljoa tai ainakaan ”kaatamalla”? Entä, jos itse sade on jollain ihmeen tavalla hajanaista?
Vietin äskettäin useita päiviä Vuoksen vesistöalueella. Saman asian näki niin Lappeenrannassa kuin Punkaharjullakin: vesi on matalalla, pinta jopa puolisen metriä tavanomaista alempana. Tarkistin Suomen ympäristökeskuksen mainioilta nettisivuilta, mikä sisävesiemme tila onkaan. Paitsi monin paikoin idässä, myös Hämeessä, Pirkanmaalla ja keskisellä Uudellamaalla on samansuuntainen tilanne. Ei siis niin haittaisi, vaikka sataisi. Ennen viime viikonvaihteen myös idässä yleistyneitä ukkosia oli ukonilmojen reitti useimmiten niin, että ne levisivät etelästä maan länsiosaan ja vasta pohjoisessa idemmäs.
Kuluvan viikonlopun rankkasadevaroitukset ilmeisesti perustuivat jo vanhaan sääpalvelulauseeseen: helteet purkautuvat ukkosiin. Van kun eivät aina, ja esim. koillistuuli ei ukkosta suosine, koska se kuljettaa helposti ainakin vähän viileämpää ilmaa usein vain lähellä maanpintaa, jolloin ilman tasapainotila on ennemminkin vakautumaan kuin ukkosiin päin.
Mutta palaanpa tuohon alun pohdiskeluuni sateista ja sadealueista. Jos maan eteläosassa voi sataa tänään rankasti, yli 20 mm tunnissa, niin tämähän ei ainakaan yleiskielisesti tulkittuna sisällä minkäänlaista ennustetta tai väitettä siitä, että sadetta tulisi missään esimerkiksi tunnin ajan, kahdesta tai kolmesta puhumattakaan. Eli sateen intensiteetti- eli voimakkuusmaksimiksi esitetään, että voi sataa 20 mm tunnissa, mutta se pitää tietenkin nähdä vähän samoin kuin että auto voi kulkea nopeudella 100 km tunnissa vaikka sitä ajettaisiinkin sitten vain sadan metrin matka.
Eli sateen intensiteetti voi mainiosti olla yli 20 mm tunnissa, vaikka sataa ropauttaisi vain hetkisen. Menee ainakin jokseenkin vaikeaksi arvioida, onko tuollainen varoitus ennustusmielessä osunut miten lähelle toteutunutta. Ei siinä tänään kertyvistä sademillimetreistä mainita yhtään mitään. On ylimääräistä kyseisen sanamuodon tulkintaa, jos alkaa odottaa tulvia. Tulvaennusteita sitä paitsi laatii ympäristökeskus.
Tässä alkulinkki sisävesien tutkimuksen eli hydrologian ihmeelliseen maailmaan:
http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/90/wxxx2/tanaan_fi.html
Kaatosade, engl. pouring rain. Ihmeellistä, eikö totta.
Kiitos Juha Föhr kivasta artikkelistasi. Näitä on mukava lukea. Erityisesti pidän pohdinnoistasi.
Sateita edelleen toivoen järvien ja pohjavesien korkeuksien kannalta peläten kuitenkin emeritus professori Wolfgand Röderin ennustusta. Toivottavasti nyt meni häneltäkin pieleen elokuun ennustus:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011022813270177_uu.shtml
Saksassa sanotaan että: ”Es regnet immer in deutschland”
Huumorilla ranskaks sanotaan vanhojen tapaan tai rakkauden: ” Il pleut dans la ville comme il pleut dans mon coeur” eli Kaupungissa sataa kuin syömessäin itkee.
Italialaiset on hauskimpia. ”Come piove!?” eli Kuinka sataa?!
Je recommande que vous attiriez votre attention sur la conjugaison de ”pleuvoir” et de ”pleurer”. Sans cela, merci de vos commentaires ! :=)
2IyyYz , [url=http://uawtkdmjgdan.com/]uawtkdmjgdan[/url], [link=http://ljikopqydvcq.com/]ljikopqydvcq[/link], http://lflcilkqqdco.com/
Sekä blogimerkinnän kirjoittajalle että lukijoille tiedoksi, että ukkoset ja ukkossateet eivät ole riippuvaisia tuulen suunnasta tai maanpinnan lähellä vallitsevasta lämpötilasta. Itse asiassa USA:ssa yksi yleinen rankkasateita aiheuttava säätilanne on sellainen, jossa rankin sade esiintyy rintamavyöhykkeen kylmällä puolella. Tässä pieni rautalankamalli: http://atmo.tamu.edu/rschumacher/extremerainschematics.png
Myös Suomessa samantapaisia tilanteita esiintyy silloin tällöin.
Oman kielitajuni mukaan 20 mm tunnissa voidaan ymmärtää joko sateen hetkellisenä intensiteettinä tai kertymänä tunnin aikajaksolla. Jälkimmäisessä ei kuitenkaan oteta tarkemmin kantaa siihen, miten nopeasti tunnin aikana sade kertyy.
kiitos mainiosta artikkelista !
Sateen määrästä, kestosta ja kertymästä on kansanomaisia sanontoja. Lieneekö niitä kerätty. Esimerkkeinä: sataa maahan saakka. Ja maakunnallinen (a.k.a maavunnainen, Kuhmo) sade. Entäpä ukkospilvien taipumus kiertää jokin seutu (Koli). Ukkonen ei tule järven yli…(Pielinen)? Kumputunturi kerää ukkosia…(Kittilä)? Ja jos se tulee päälle saakka, niin se on todella kova. Mitäs sellaiseen kommentoitte, onko ilmiö tai sanonta tuttu.
Äkkiseltään hämmästyttää ettei osaa ihmisistä enää tuulen suunta kiinnnostaisi…säätyypille voi olla olemassa luonteenomainen tuulen suunta, ja ainakin pyöräilijää ja veneilijää luulisi kiinnostavan…