Ja ukkospuuskat saattavat, kuten tiedetään, kaataa vähän muutakin, mutta veneilijä sentään mahtaa asialle omin päätöksin ja hyvin varautuen jotain. Eli tällaisena helle- ja ukkosviikonloppuna kannattaa valita reittinsä vesillä niin, että ukkosen uhatessa ehtii suojaan. Ja siltä varalta, ettei ehdi, pelastusliivit varmasti maksavat itsensä takaisin. Maa-alueella ukkospuuskiin varautuminen voi olla teoreettisempaa: esimerkiksi puita tuskin kannattaa mennä sinne metsään pitelemään pystyssä. Peltikatotkin lentävät, jos ovat lentääkseen. Sen sijaan erilaisten irrallisempien rakenteiden, kuten vaikka rakennustelineiden, perään kannattaa katsoa jo ennakolta.
Voimakkaat tuulenpuuskat lienevät ukonilmojen eniten vahinkoja aiheuttava osa ennen salamaniskuja ja vaikka isojen rakeiden tuhoja. Laajat sähkökatkotkin ukkosen yhteydessä aiheutuvat yleensä sähköjohdoille kaatuneista puista. Näitä katkoja sattui jo aikoja sitten, muistan niitä lapsuudestanikin, mutta nykyään riippuvuus sähköstä on lisääntynyt huimasti.
Suomen kieleen näyttää olevan siirtymässä sana ”ukkosmyrsky”, joka lienee ns. anglisismi eli englannin kielen vaikutusta. Siis ”thunderstorm” on kyseessä. Tähän liittyy sääpalvelumielessä sellainen mahdollinen epätarkkuus, että sanan jälkiosa ”myrsky” tarkoittaa ilmatieteessä ja sääpalvelussa jo ennestään jotain ihan tiettyä ja määriteltyä: tuulennopeuden 10 minuutin keskiarvoa. Kun se on 25 m/s tai yli, on jo kansainvälisestikin myrsky. Suomessa on sovittu, että täällä myrskyää jo 21 sekuntimetrin tuulella. Mutta siis 10 minuutin keskituulella, joten tämän määritelmän mukaisia myrskyjä on Suomessa käytännössä vain merellä ja tuntureiden laella, kenties joskus suurimpien järvien selillä tai kapeissa ja korkearantaisissa salmipaikoissa.
Puuskat ovat sitten asia erikseen, ja nimenomaan voimakkaat tuulenpuuskat eli aivan hetkelliset rajusti kasvaneet tuulennopeudet voimakkaisiin ukkospilvimuodostelmiin liittyen. Valistunut kansalainen tietää, että sekä salamat että puuskat kuuluvat jo käsitteeseen ”ukkonen”. Varoittamalla ukkospuuskista vielä erikseen tämä puuska-asia siis tullaan sanoneeksi ainakin kahteen kertaan. Silti sääviranomaisen varoitusjärjestelmä on varsin epätarkka ja hitaasti päivittyvä siihen nähden, miten tarkasti nykyään päästään joka ainoaa ukkospilveä seuraamaan.
Tämä kannattaakin tehdä itse, kuten olen jo aikaisemmassa blogikirjoituksessani todennut. Nyt ukkosviikonlopun kynnyksellä pidän tätä jälleen hyvin tärkeänä. Eikä siis riitä, että aamulla vilkaisee sadetutkaa, vaan seurannan pitäisi olla systemaattista, koska useimmat ukkospilvet syntyvät ja voimistuvat vasta päivällä ja joskus hyvinkin äkisti. Taivasta toki kannattaa myös katsoa ja kuunnella. Ukkospilvet oppii tuntemaan. Myös ne pilvityypit, joilla on ukkosen suhteen ennustusarvoa (Altocumulus castellanus ja floccus).
Mutta vielä yksi varoituksen sana.Varo sääpalvelua ja ole tarkkana! Varmistu, millaista sääpalvelutuotetta käytät ja miten sitä tulkitset. Kun käytettävä sääpalvelu on entistä useammin netissä, ja etenkin silloin, kun se ei ole karttamuotoista, vaan aikajanalle sijoitettuja pilvi-aurinko-tippa -symboleja, on väärän tulkinnan vaara suuri. Tiedän tämän niistä lukuisista kommenteista, joita olen puhelinpalvelua antaessani kuullut ja joutunut oikomaan.
Eli jos vaikka klo 9 aamulla (tietojen ollessa esitettynä 3 tunnin välein) on pelkkä aurinko eli poutaa ja klo 12 pilvi ja salama eli ukkosta, kyseinen palvelu EI millään muotoa esitä, että sade ja ukkonen alkaisivat klo 12. Ei, vaan tällainen ennusteen esitystapa koostuu tietokoneen laskelmiin perustuvista sääsuureiden ajallisista ja paikallisista pistearvoista. Tässä esimerkissämme ukkonen on siis saattanut tietokoneen mielestäkin alkaa vaikka jo heti klo 9:n jälkeen! Ja jos ajatellaan ukkosen usein paikallista luonnetta, niin mitäs jos tietokone ei laskekaan sitä ukkosta juuri siihen kyseiseen pisteeseen mutta jokaiseen naapuripitäjään kyllä? Tuleeko tarkistettua myös lähialueen ennuste vai ainoastaanko yhden pisteen? Tässä on ilmeinen metsään menemisen vaara sen lisäksi, minkä vaaran metsään meneminen ukonilmalla voi aiheuttaa.
Yritän lisätä tähän Forecan sääkameran ottaman kuvan la 23.7. klo 15.55 ukkospilven alaosaan liittyneestä ns. vyörypilvestä. Vyörypilven näkyminen ennakoi usein melko välittömiä ukkospuuskia.
Tässä tapauksessa kyse oli heikkenevästä pilvestä, joka oli juuri lakannut ukkostamasta. Pieni kuuro sentään tuli 10 minuuttia kuvan ottamisesta.
Kiitos blogeistasi, niitä on aina mielenkiintoista lukea varsinkin, kun et hehkuta helteen ”ihanuutta” yms.
Ja vielä tuosta läheisten paikkakuntien ennusteiden seuraamisesta. Esimerkiksi Hyvinkäälle ilmatieteenlaitos on laittanut salaman kuvan vain aamu 12:lle sen sijaan Nurmijärvelle on laitettu neljälle eri ajalle ja Riihimäelle kolmelle ajalle.
Tämä oli niin totta Saaristomerellä tänä aamuna. Aamulla herätessä vielä tyyntä ja pilvistä. Sadetutkan mukaan ukkosmöykky oli jo ”kulman” takana. Lähtöä lykättiin ja parin tunnin kuluttua pääsimme matkaan kuivina, levänneinä ja turvallisesti.
Luulen että myös todennäköisyyspohjaisista rajuilmaennusteista olisi hyötyä myös suurelle yleisölle pelkkien pistearvojen sijaan, jotka voivat todella helposti johtaa harhaan ja antaa liian optimistisen kuvan ennustettavuudesta.
Se olisi yksi tapa, mutta johonkin muuhun suuntaan sääpalvelua pitäisi kwehittää kuin byrokratiaksi ja maakuntien luettelemiseksi. Kun sityten yksi ainoa ukkospilvi bongataan vaikka maan länsiosasta tuhoja tekemästä, niin onko ennustettu oikein, vaika kaikkialla muualla olisi olout poutaa? Sadetutka- ja salamanpaikannusdata (kohtuuhintaisena) olisi saatava jotenkin huomattavan reaaliaikaisena tähän mukaan, mutta yksi raadollinen este järkevän varoitustoiminnan luomiseksi on käsittääkseni, ettei mediaa kiinnosta tällainen, vaikka ainakin radio mediana olisi periaatteessa oivallinen väylä tosiaikaisen kunnollisen säätiedon levittämiseen. Nyt ne haluavat sinne ohjelmavirtaansa vain jonkin lyhyen raportin aamulla koskien koko päivää. Esim. useista suurista jo syntyneistä ukkosalueista voitaisin mainiosti kertoa erikseen eikä vain ympäripyöreästä ukkoskuurojen mahdollisuudesta puolessa valtakuntaa. Näistä jo kannattaisi varoittaakin eikä pelkistä alkulaskelmista vaikka ukkosindeksien suhteen.